Mitä onnistunut etäjohtaminen vaatii? Uutuuskirja osoittaa digitaalisen viestinnän ja tekoälyn keskeisen roolin etäjohtamistyössä

Koronapandemia pakotti lukuisat yritykset ja organisaatiot ottamaan käyttöön uusia etäjohtamisen käytäntöjä. Etäjohtaminen ja digitaalinen viestintä -teoksessa markkinoinnin ja digitaalisen murroksen professori Jonna Koponen, tutkijatohtori Lotta Salin ja viestinnän professori Pekka Isotalus käyvät tutkittuun tietoon perustuen läpi viestinnän ja vuorovaikutusosaamisen merkitystä sekä tekoälyn kasvavaa roolia etäjohtamisessa. Myös eri toimialojen kokeneet etäjohtajat kertovat haastatteluissa oppejaan etäjohtamisesta.

Suomalaiset ovat innostuneita tekemään etätyötä, ja etätyöskentelyn yleistyminen sekä digitaalinen murros ovatkin ravistelleet työyhteisöjen totunnaisia toimintatapoja. Muutos vaatii johtajilta uudenlaista osaamista: sujuvaa viestintää ja taitoa johtaa etä- ja hybridityötä. Miten varmistetaan saumaton vuorovaikutus organisaatiossa, jonka jäsenet työskentelevät eri maissa tai kaupungeissa Kuinka viestitään tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti asiakkaiden ja median kanssa

Jonna Koposen, Lotta Salinin ja Pekka Isotaluksen kirja Etäjohtaminen ja digitaalinen viestintä tarjoaa tutkittua tietoa etäjohtamisesta, digitaalisesta viestinnästä sekä vuorovaikutuksen merkityksestä etäjohtamistyössä. Tutkimustiedon ohella kokeneiden etäjohtajien haastatteluista ammentava teos antaa konkreettisia vinkkejä etä- ja lähityön yhdistämiseen, digitaaliseen viestintään ja eri viestintäkanavien käyttöön.

”Johtajalle vuorovaikutusosaaminen on aina ollut tärkeää, mutta näyttää vahvasti siltä, että etäjohtaminen korostaa entisestään sen merkitystä. Digitaaliset alustat vaativat panostusta vuorovaikutukseen, sillä vuorovaikutus on oleellista organisaation sisäisillä keskustelualustoilla kuin myös sosiaalisessa mediassa”, tekijät kertovat.

Etäjohtamisessa menestymistä edesauttaa etäjohtamisosaaminen, joka koostuu kuudesta eri taidosta. Niitä ovat etäviestintätaidot, etäsosiaaliset taidot, viestintäteknologiset taidot, etätiimin rakentamisen taidot, etämuutosjohtamisen taidot sekä etäluotettavuus. Teoksen oppien soveltamista käytäntöön valottavat esimerkit IT-, terveydenhuolto- ja korkeakoulutusalalta.

Koponen, Salin ja Isotalus käsittelevät myös tekoälyn hyödyntämistä etäjohtamisen tukena. Etäjohtaminen voi tässä yhteydessä tarkoittaa esimerkiksi algoritmista johtamista ihmisjohtamisen sijaan, jolloin algoritmi on ohjelmoitu toteuttamaan tiettyjä johtamisen toimintoja. Viime vuosina algoritmeja on alettu käyttää yhä laajemmin aiemmin johtajien vastuulle kuuluneiden tehtävien hoitamiseen, kuten työn seurantaan, tehtävien, tavoitteiden tai aikataulujen jakamiseen sekä tuottavuuden ja suoritusten arviointiin. Tekoälyn entistä vahvempi hyödyntäminen näyttäisi lisäävän vuorovaikutustilanteiden ja vuorovaikutusosaamisen merkitystä:

”Kun tekoäly suorittaa paljon muita työtehtäviä, niin johtajille jäävät edelleen vuorovaikutusta vaativat työt. Tältä pohjalta voisi jopa ennakoida, että vuorovaikutusosaamisesta voi tulla ratkaiseva tekijä tulevaisuuden etäjohtajan menestymisessä.”

Lähde: Gaudeamus