Jatkuvapeitteisen kasvatuksen tutkimuksessa seurattiin kuusikoiden kasvua Lapista Etelä-Suomeen ulottuvilla ojitetuilla turvemailla, joissa oli tehty poimintahakkuu. Tulokset osoittavat, että alikasvoskuusien rungon paksuuden kasvu kiihtyi merkittävästi jo vuoden kuluttua hakkuusta – nopeammin kuin valtapuilla. Rungon kasvua verrattiin hakkaamattomien vastaavissa olosuhteissa kasvaneiden kuusten kasvuun vuosilustonaineistoja ja sekamalleja käyttäen.
Kasvun kiihtymisen taustalla on todennäköisesti lisääntynyt valon ja lämmön määrä, josta alikasvoskuuset hyötyvät enemmän kuin suuret valtapuut. Valtapuiden latvukset eivät koe yhtä suurta muutosta hakkuun jälkeen, joten niiden kasvu kiihtyy hitaammin. Alikasvoskuusien paksuuskasvu oli 3–4 vuoden kuluttua poimintahakkuusta jopa 200–300 % suurempaa kuin hakkaamattomilla koealoilla. Valtapuiden paksuuskasvu lisääntyi samalla ajanjaksolla 50–100 %. Vaikka valtapuut kasvoivat enemmän, alikasvoskuusien suhteellinen kasvu oli suurempaa.
Nyt julkaistun tutkimuksen tulokset ovat samansuuntaisia toisen tuoreen tutkimuksen tuloksiin verrattuna, jonka mukaan turvemaiden kuusikko voi palautua poimintahakkuusta odotettua nopeammin. Uuden tutkimuksen aineisto kattoi laajemman otoksen kuin aiempi sekä vertailun alikasvoskuusten ja valtapuiden välillä.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää, kun arvioidaan, kuinka hyvin nykyiset metsien kasvua kuvaavat mallit toimivat eri-ikäisrakenteisten metsien taloudellisten ja ilmastovaikutusten tarkastelussa. Tulokset haastavat aiemman käsityksen siitä, että alikasvoskuuset kasvaisivat hitaasti pitkään – ainakaan ojitetuilla turvemailla poimintahakkuun jälkeen näin ei näytä olevan.
Lähde: Luke
The post Ojitettujen turvemaiden alikasvoskuuset kasvavat nopeammin kuin valtapuut poimintahakkuun jälkeen appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.