Selvityksessä havaittiin, että yhteisöveroa vältellään eri tavoin riippuen yrityksen koosta. Liikevaihdoltaan pienimmissä yrityksissä tyypillisin tapa on jättää elinkeinotoiminnan tulos ilmoittamatta joko kokonaan tai osittain. ”Yritys voi siis saada osan tai kaikki tuloistaan pimeänä, eli sille ei synny tulosta, jonka perusteella yhteisövero määräytyy”, Marttinen selittää. Pienten ja keskisuurten osakeyhtiöiden yhteisöveroa koskevasta harmaasta taloudesta arviolta 70 prosenttia esiintyy yhtiöissä, joiden liikevaihto on alle 300 000 euroa tai joiden liikevaihto ei ole Verohallinnon tiedossa. Marttisen mukaan tämä selittyy sillä, että pienissä yrityksissä väärin toimiminen voi olla helpompaa, koska toiminta ei ole yhtä organisoitua kuin suuremmissa yrityksissä. Pienillä yrityksillä ei välttämättä myöskään ole ulkopuolista kirjanpitäjää.
Hieman suuremmissa osakeyhtiöissä tyypillistä taas on selvityksen mukaan tuloksen pienentäminen kuluja liioittelemalla. ”Yrityksen tulosta saatetaan keinotekoisesti pienentää liittämällä kirjanpitoon esimerkiksi yrittäjien henkilökohtaisia kuluja, jotta verotettavaa tuloa jäisi vähemmän”, Marttinen sanoo. Yleisintä harmaa talous on selvityksen mukaan rakennus- ja ravitsemusalan yrityksissä sekä kiinteistönhoidon toimialalla.
Nyt julkaistussa selvityksessä ei tarkasteltu suuryrityksiä. Marttisen mukaan suuryrityksille tyypillinen tapa vältellä veroja on järjestellä tuloja ja kuluja eri maiden välillä siten, että veroja tulee maksettavaksi mahdollisimman vähän. ”Suuryrityksissä harmaan talouden luonne on hyvin erilainen kuin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, joten sen kokoluokan arviointiin tarvitaan oma, erillinen tutkimuksensa ja erilaiset menetelmät kuin nyt julkaistussa selvityksessä”, Marttinen sanoo.
Verohallinto torjuu harmaata taloutta sekä ohjaamalla asiakkaita toimimaan oikein että tekemällä verovalvontaa. Väärinkäytöksien selvittämisessä viranomaisten välinen yhteistyö on suuressa roolissa. Esimerkiksi verotarkastuksilla osa harmaan talouden toimijoista saadaan kiinni ja heille määrätään verot maksettavaksi. Osakeyhtiöiden verotarkastuksissa havaitaan sekä kirjapidosta puuttuvia myyntejä että perusteettomia kuluja ja muita järjestelyjä, joihin on ryhdytty verojen maksun välttämiseksi. Verohallinto tekee talousrikoksista myös rikosilmoituksia poliisille. Verotarkastuksissa Verohallinto hyödyntää kolmansilta osapuolilta, kuten pankeilta tai maksunvälittäjiltä saatuja vertailutietoja. ”Nykyistä laajemmat kolmansilta osapuolilta saatavat vertailutiedot lisäisivät väärin toimivien yritysten todennäköisyyttä jäädä kiinni. Ajattelemme, että tulevaisuudessa lisääntyvä digitalisaatio voi tehostaa myös harmaan talouden torjuntaa, jos tiedot yritysten ostoista ja myynneistä siirtyisivät reaaliaikaisesti viranomaisille”, Marttinen sanoo. Verohallinto valmistelee parhaillaan muiden viranomaisten kanssa yritysten digitaalisen taloushallinnon mahdollistavaa palvelua, jossa yritysten kerran ilmoittamat tiedot ovat käytettävissä suoraan raportointiin eri viranomaisille. Harmaata taloutta torjutaan myös joulukuussa hyväksytyllä harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelmalla, joka sisältää kaikkiaan 19 eri viranomaisten koordinoimaa hanketta.
Lähde: Verohallinto
The post Pienten ja keskisuurten yhtiöiden yhteisöveroja koskeva harmaa talous on jopa 120 miljoonaa euroa vuodessa appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.