Raportti: metsäyhtiöillä on puutteelliset valmiudet toimia EU:n luontotavoitteiden saavuttamiseksi

Eurooppalaiset metsäteollisuusyhtiöt eivät ole vielä valmiita noudattamaan EU:n luontokatoa torjuvaa lainsäädäntöä ja strategiota, todetaan Freiburgin yliopiston metsä- ja ympäristöpolitiikan apulaisprofessori Metodi Sotirovin, Itä-Suomen yliopiston vanhemman tutkijan Nataša Lovricin ja Svenska Lantbruksuniversitetin tutkija Ragnar Jonssonin tekemässä raportissa. Vertailussa on mukana 16 metsäteollisuusyhtiötä, jotka edustavat liikevaihdon ja liiketoiminnan laajuuden perusteella Euroopan ja maailman markkinajohtajia. Yksikään yhtiöistä ei raportin mukaan toimi tällä hetkellä alansa suunnannäyttäjänä, sillä mikään niistä ei ollut suurelta osin tai kokonaan valmistaututunut täyttämään EU:n biodiversiteettitavoitteita.

Tutkitut yhtiöt edustavat eri osia metsäteollisuuden toimitusketjuista. Osa valmistaa ainoastaan lopputuotteita, kuten kertakäyttöisiä paperituotteita tai hygieniapaperia. Toiset tuottavat kartonkia ja paperia, kun taas jotkut keskittyvät raaka-aineena käytettävän sellun tuotantoon. Osa yrityksistä kattaa koko toimitusketjun metsien omistamisesta sellun tuotantoon ja lopputuotteiden valmistamiseen asti. Suomalaisyhtiöistä mukana olivat UPM, Metsä Group, StoraEnso, Ahlstrom ja Huhtamäki.

Vertailussa yhtiöt pisteytettiin asteikolla nollasta sataan, jossa sadan pisteen saaminen edellyttää EU:n monimuotoisuutta suojelevien asetusten ja strategioiden täyttä noudattamista. Alle sadan pisteen tulos puolestaan tarkoittaa, ettei liiketoimintaa ole vielä kattavasti sopeutettu EU-sääntelyn ja tavoitteiden mukaiseksi. Kaksi vertailussa korkeimmalle sijoittunutta yhtiötä, UPM ja SCA, saivat 60 pistettä. Raportin mukaan tästä tuloksesta voi kuitenkin parhaimmillaankin todeta, että yhtiöillä on potentiaalia edetä kohti valmiutta biodiversiteettitavoitteiden täyttämiseen, mutta valmistautuminen on vielä kesken. Mukana olleista 16 yhtiöstä kymmenen, muun muassa Stora Enso ja Metsä Group, saivat 45–55 pistettä. Niiden valmiutta tavoitteiden toteuttamiseen voidaan tulkita raportin mukaan vain tyydyttäväksi: toimenpiteitä on tehty, mutta kuilu tehtyjen ja tarvittavien toimenpiteiden välillä jää yhä suureksi. Kaikkien tutkittujen yhtiöiden pistemäärä asettui välille 25–60. Yksikään yhtiö ei saanut erittäin hyvää (80–100 pistettä) tai erittäin huonoa (alle 20 pistettä) tulosta.

Raportin lähteenä käytettiin yhtiöiden omia julkisia toimintakertomuksia ja vastuullisuusraportteja, mitkä ovat pääasiallisia lähteitä niin yhtiöiden asiakkaille kuin sijoittajille. Aineiston perusteella arvioitiin, kuinka hyvin yhtiöt ottavat huomioon seuraavat EU:n asetukset ja strategiat: biodiversiteettistrategia, metsästrategia, lintudirektiivi, ennallistamisasetus, puutavara-asetus, metsäkatoasetus, uusiutuvan energian direktiivi, LULUCF-asetus ja taksonomiasäännökset. Lisäksi haluttiin selvittää, onko eurooppalainen metsäteollisuus valmis muutokseen kohti ekologista kestävyyttä. Yhtiöiden raporteista etsittiin tietoja useista eri indikaattoreista: metsän luontaisen uudistumisen edistäminen, metsän puulajien monimuotoisuus, metsien käytön intensiivisyys, lahopuun määrä talousmetsissä, jatkuvan kasvatuksen suosiminen, avohakkuiden välttäminen, luonnontilaisten ja luonnontilaisen kaltaisten metsien ja vanhojen metsien suojelu, tiukasti suojeltujen metsien määrä, korkean suojeluarvon metsien suojeleminen ja metsälintujen elinympäristöjen suojeleminen. Indikaattorien ja tutkimusasetelman määrittämisessä hyödynnettiin aiempaa tutkimuskirjallisuutta. Selvityksen pisteytyksessä kullekin indikaattorille on asetettu kynnysarvot. Yhtiö on saanut 2 pistettä, jos se on ylittänyt kynnysarvon siten, että se on luvuin osoitettu. Jos yhtiö on ottanut tekijän huomioon, muttei osoita, onko tavoite saavutettu, pisteitä on saatu yksi. Pistemäärä on kerrottu viidellä, jolloin on saatu asteikko nollasta sataan. Yhtiöille annettiin mahdollisuus kommentoida raportin tuloksia ennen sen julkistusta.

Raportissa todetaan, että suurin osa tutkituista yhtiöistä tukeutuu FSC- ja PEFC-sertifikaatteihin puun hankinnan vastuullisuuden takeena. Sertifioidun puun tai kuidun ostaminen ei kuitenkaan aina takaa tehokasta valmiutta toteuttaa metsäbiodiversiteettitavoitteita. Sertifioidun puun ostamisen myötä yritysvastuuta kestävyydestä ulkoistetaan kolmansille osapuolille, mutta tosiasiallinen vastuu yhtiön liiketoiminnan sopeuttamisesta luontotavoitteisiin ja -sääntelyyn on yhtiöillä itsellään.

Raportin tulosten perusteella vaikuttaisi, että mitä enemmän yritys hallitsee toimitusketjua – esimerkiksi omistamalla metsiä ja tuottamalla biomassaa toimitusketjun alkupäässä sekä jalostamalla puuta tai kuitua omissa tehtaissaan toimitusketjun loppupäässä – sitä parempi sen valmius biodiversiteettitavoitteiden toteuttamiseen on. Tämä voisi selittyä sillä, että yrityksellä on enemmän kokemusta ja suoraa kosketuspintaa metsänhoitoon ja siten myös metsien monimuotoisuuden huomioimiseen toimitusketjun alkupäässä. Toisaalta mitä vähemmän yritys hallitsee toimitusketjua – ei omista metsiä, vaan ostaa puuta tai kuitua ulkoisilta toimittajilta ja omistaa pääasiassa tehtaita toimitusketjun loppupäässä – sitä heikompi sen monimuotoisuusvalmius näyttää olevan. Tämä voi johtua siitä, että yritys on kauempana metsänhoitotoimista eikä sillä ole yhtä paljon kokemusta metsien monimuotoisuuteen liittyvistä kysymyksistä.

Lisätietoja raportista täältä!

Lähde: Koneen Säätiö