Science Advances -lehdessä julkaistu tutkimus tarkasteli ensimmäistä kertaa kattavasti bioilmastollisten sään ääri-ilmiöiden muutoksia yli 70 vuoden ajalta. Bioilmasto kuvaa eliöille keskeisiä ilmasto-olosuhteita, kuten kasvukauden pituutta, lumioloja ja lämpötilan ääriarvoja. Tulosten mukaan arktiset maaekosysteemit altistuvat yhä useammin ilmiöille, kuten pitkäkestoisille helleaalloille, kasvukauden aikaiselle hallalle ja talvisille lämpöaalloille.
Tutkimus osoittaa, että osa ääri-ilmiöistä on ilmestynyt laajoille alueille vasta viime vuosikymmeninä. Esimerkiksi veden sataminen lumelle on yleistynyt ja koskettaa jo yli kymmentä prosenttia arktisen alueen maapinta-alasta, heikentäen erityisesti laiduntavien nisäkkäiden, kuten porojen, ravinnonsaantia. Kun ääri-ilmiöitä tarkasteltiin yhdessä, noin kolmanneksella arktisesta maa-alueesta havaittiin vähintään yksi uusi sään ääri-ilmiö.
Muutokset ovat olleet voimakkaimpia muun muassa läntisessä Skandinaviassa, Kanadan arktisessa saaristossa ja keskisessä Siperiassa. Tutkijoiden mukaan löydökset viittaavat siihen, että arktiset ekosysteemit altistuvat ilmastonmuutoksen myötä ennennäkemättömille olosuhteille, joilla voi olla pitkäaikaisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen.
Tutkimus perustui moderniin ilmakehän uusanalyysiin, joka yhdistää havaintoja ja säämalleja ja mahdollistaa luotettavan tiedon myös harvaan mitatuilta alueilta. Tulokset tarkentavat tilannekuvaa arktisesta bioilmastonmuutoksesta ja tukevat luonnon seurannan sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisen päätöksentekoa.
Lähde: Ilmatieteen laitos
The post Sään ääri-ilmiöt ovat yleistyneet arktisella alueella appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.