Tällä viikolla päättyi lausuntokierros kahdesta merkittävästä ilmastopolitiikan asiakirjasta: energia- ja ilmastostrategiasta ja keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta. Hallitus on ollut toistaiseksi sitoutunut kansalliseen hiilineutraaliustavoitteeseen. Asiakirjat kuitenkin osoittavat, ettei tavoitetta ole mahdollista enää saavuttaa. Hallituksen on siten muutettava ilmastotavoitettaan.
Suomi asetti vuonna 2019 kansallisen hiilineutraaliustavoitteen vuodelle 2035. Tavoitetta ohjaamaan säädettiin ilmastolaki, joka tuli voimaan vuonna 2022.
Hallituksen lausunnoilla olleessa energia- ja ilmastostrategiassa tarkastellaan tämänhetkistä tilannetta hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi. Strategian mukaan päästövähennysten ja poistumien lisätarve olisi noin 34 Mt co2-ekv. vuonna 2035. Kyse on valtavasta erosta varsinaisen tavoitteen ja tosiasiallisen tilanteen välillä.
Strategia sisältää lukuisia ilmastotoimia, mutta niidenkään avulla tavoite ei ole saavutettavissa. Ilmastopaneeli on kiinnittänyt myös samaan asiaan huomiota kuvailemalla toimenpiteitä auttamattoman riittämättömäksi.
Ilmastotoimien tulee olla paitsi vaikuttavia, myös toteuttamiskelpoisia, kilpailukykyä vahvistavia ja sosiaalisesti oikeudenmukaisia, jotta ne olisivat koko yhteiskunnan kannalta kestäviä. Esimerkiksi puurakentamisen edistäminen olisi tällainen toimi.
”Hallituksen on käynnistettävä työ uuden hiilineutraaliustavoitteen asettamiseksi ja ilmastolain muuttamiseksi. Päätä ei kannata laittaa pensaaseen, vaan tämä asia tulee ratkaista ripeästi ja vastuullisesti. Tutkijat ja yrityskenttä voisivat tehdä läheistä yhteistyötä uuden tavoitteen määrittelemisessä päättäjien kanssa. Tavoitteen tulisi olla kunnianhimoinen ja aidosti saavutettavissa oleva”, Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto sanoo.
Hiilineutraaliustavoitteen asettamisen jälkeen moni keskeinen taustaoletus on muuttunut. Esimerkiksi maankäyttösektorin nielujen laskentaperusteita on muutettu siitä, mitä ne olivat hiilineutraaliustavoitetta asetettaessa. Tiedot maaperäpäästöjen huomattavasta kasvusta eivät olleet tavoitteen asettamisen aikaan tiedossa, mikä vaikeuttaa nyt merkittävästi kansallisen tavoitteen saavuttamista. Lisäksi metsien puuston vanheneminen on vähentänyt puuston kasvua ja kykyä sitoa hiiltä.
”Ehdotuksia hakkuiden rajoittamiseksi on tuotu toistuvasti esiin ilmastotavoitteen saavuttamiseksi. Ne olisivat hölmöläisen hommia. Hakkuurajoitusten ansiosta talous- ja työllisyyshyödyt karkaisivat Suomen ulkopuolelle. Lisäksi ilmastopoliittisesti hyödyt olisivat vähintäänkin kyseenalaiset. On hienoa, että Suomen hallitus onkin linjannut ponnekkaasti, ettei metsien käyttöä rajoiteta”, Sahateollisuuden Aalto arvioi.
Ilmastopolitiikassa on käynnissä tällä hetkellä monta prosessia. Tällä viikolla lausuntokierroksella oli energia- ja ilmastostrategian lisäksi keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma KAISU. Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta tehdään parhaillaan väliarviointia ja tutkijat selvittävät MMM:n tilauksesta hiilinielulaskennan epävarmuuksia. Myös ilmastolakia tarkastellaan hallituksen puoliväliriihen päätösten mukaisesti. Lisäksi Euroopan unionin tasolla valmistellaan muun muassa EU:n 2040 ilmastotavoitteen päivittämistä.
Nukahdus ilmastotoimissa – puurakentaminen unohtui täysin työkalupakista
Vaikka kansallista ilmastotavoitetta ei saavuteta, ei se tarkoita sitä, etteikö ilmastotoimia tulisi tehdä jatkossakin aktiivisesti. Yksi olemassa oleva vihreän ja puhtaan siirtymän konkreettinen ratkaisu on puurakentaminen. Kun puun käyttö rakentamisessa kasvaa, rakennuksiin sitoutuneen hiilen määrä eli hiilivarastot kasvavat. Lausunnoilla olleessa energia- ja ilmastostrategiassa puurakentaminen on jätetty pois kokonaan työkalupakista.
”Puurakentamisen edistäminen tulisi lisätä Suomen energia- ja ilmastostrategiaan yhdeksi tärkeimmistä toimenpidekokonaisuuksista. Puun käyttö mahdollistaa päästöjen vähentämisen rakentamisvaiheessa ja siten rakennuksen matalamman hiilijalanjäljen. Lisäksi kyse on toimivasta teknisestä nielusta. Puurakentaminen on matalalla roikkuva hedelmä, johon hallituksen tulee tarttua osana ilmastotoimiaan”, Sahateollisuuden Aalto päättää.
Lähde: Sahateollisuus ry
The post Sahateollisuus: Hallituksen energia- ja ilmastostrategia paljastaa – Suomen hiilineutraaliustavoitetta 2035 ei saavuteta appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.