Selvitys osoitti, että ohjeistusta kaivataan ennen kaikkea hajuihin liittyvien ohjearvojen päivittämisestä sitoviksi lukuarvoiksi. Sitovia ohjearvoja kaivattiin esimerkiksi sille, minkälaiset hajut tulkitaan häiritseväksi tai kuinka usein häiritsevää hajua saisi esiintyä. Tällä hetkellä Suomessa ei ole tarkkoja ohjeita tai raja-arvoja hajujen esiintymiselle hengitysilmassa. Suomeen on myös tarve luoda käytännönläheiset ohjeet siitä, miten hajutuloksia tulkitaan ja miten hajuhaitat tulisi huomioida teollisuustoimintoja suunniteltaessa ja toiminnan aikana. Kyselyn perusteella Suomessa tarvitaan myös hajuhaittoihin liittyvää säännöllistä koulutusta. Osana selvitystä toteutettuun kyselyyn vastasi 49 kuntien, Aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten sekä konsultointi-, jätteenkäsittely- ja teollisuusyritysten työntekijää.
Eri teollisuusalat, jätehuolto, maatilat, ravintolat, liikenne, kotitalouksien puunpoltto sekä luonnon normaalit ilmiöt voivat aiheuttaa hajuja, jotka voivat heikentää terveyttä ja elämänlaatua. Hajut vaikuttavat erityisesti paikallisesti, mutta pitkäaikainen altistuminen voi aiheuttaa terveyshaittoja. Hajujen esiintymiseen vaikuttavat päästöjen lisäksi sääolosuhteet ja hajupäästöjen leviämisympäristö, kuten maaston muodot. ”Hankkeessa saatiin hyvää taustatietoa sille, mihin suuntaan koulutusta ja ohjeistusta tulisi jatkossa kehittää, jotta ne palvelisivat mahdollisimman monia tahoja”, erityisasiantuntija Paula Vehmaanperä ympäristöministeriöstä kertoo.
Lähde: Ympäristöministeriö
The post Selvitys: hajuhaittojen hallintaan tarvitaan sitovia ohjearvoja appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.