Lintuinfluenssan taloudelliset vaikutukset siipikarjasektorille riippuvat merkittävästi siitä, millaisen hallinnollisen ja markkinareaktion mahdollinen taudinpurkaus aiheuttaa, eikä yksinomaan siitä, millaisella tilalla tautitapaus esiintyy, esittää Pellervon taloustutkimus PTT:n selvitys. Selvityksessä tarkasteltiin korkeapatogeenisen lintuinfluenssan (HPAI) hallintatoimien ja mahdollisten taudinpurkausten taloudellisia vaikutuksia Suomen siipikarjasektorilla sekä yksittäisille toimijoille että koko toimialalle koti- ja vientimarkkinoilla.
Siipikarjanlihantuotanto on merkittävä kotieläinsektori Suomessa. Tuotanto on kasvanut kysyntälähtöisesti, kapasiteettia on vahvistettu investoinneilla ja uusia vientiavauksia on saatu Aasian markkinoille. Samaan aikaan korkeapatogeeninen lintuinfluenssa on levinnyt voimakkaasti Euroopassa 2020-luvulla, mikä on nostanut tautitapausten taloudellisten vaikutusmekanismien ymmärtämisen aiempaa keskeisempään rooliin.
Kotimarkkinavaikutukset muodostuvat tuotantoketjun häiriöistä
Selvityksessä arvioitiin kotimarkkinavaikutuksia neljälle tilatyypille: broilerikasvattamolle, broileriemotilalle, kananmunantuotantotilalle ja muulle siipikarjatilalle, kuten fasaanitarhalle. Kotimarkkinoilla vaikutusten suuruus ei määräydy ensisijaisesti hävitettävän tuotannon arvon perusteella, vaan ratkaisevaa on tuotannon keskeytymisestä ja ylösajon viiveistä aiheutuva myyntitulojen menetys alkutuotannossa ja elintarviketeollisuudessa.
Merkittävimmät vaikutukset kotimarkkinoilla aiheutuvat broileriemotilojen tuotantohäiriöistä. Yhdenkin emoparven hävittäminen aiheuttaa useiden kuukausien tuotantohäiriön, joka heijastuu laajasti koko broilerituotantoketjuun.
Myös tautitapauksesta vapaat tilat saattavat altistua vaikutuksille, mikäli ne esimerkiksi jäävät muodostettavan rajoitusvyöhykkeen sisälle. Rajoitusvyöhykkeellä tarkoitetaan tautitapauksen ympärille määriteltävää aluetta, jolla siipikarjan siirtoja ja toimintaa rajoitetaan taudin leviämisen estämiseksi. Rajoitusvyöhykkeen vaikutukset voivat olla lähes yhtä merkittäviä kuin varsinaisen taudinpurkauksen vaikutukset.
”Rajoitusvyöhykkeiden toimintarajoituksilla sekä tuotantotilojen saneerauksilla on keskeinen merkitys kokonaisvaikutusten muodostumisessa. Tulokset korostavat ennakoivien toimenpiteiden ja tehokkaan riskienhallinnan merkitystä vaikutusten minimoinnissa”, sanoo maatalousekonomisti Mauri Yli-Liipola.
Lähde: PTT
The post Selvitys: Lintuinfluenssan taloudelliset vaikutukset syntyvät alalle tuotantoketjun häiriöistä ja vientitulojen menetyksistä appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.