Some- ja digiriippuvuudet huolettavat keskisuurten yritysten työnantajia

Aivoja kuormittava ruutuaika ja somen kulutus ovat lisääntyneet. Kun aivot eivät saa riittävää lepoa, myös työkyky voi alentua. Useat yritysjohtajat ovat huolissaan ilmiöstä, käy ilmi LähiTapiolan riskikartoituksista. LähiTapiola toteuttaa liiketoimintalähtöisiä riskikartoituksia keskisuurille yritysasiakkailleen*. Kartoituksista selviää, että useat yritysjohtajat ovat huolissaan työntekijöidensä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vaikutuksista työkykyyn. Esihenkilöt tarvitsevat keinoja, joilla ennaltaehkäistä paitsi työaikana myös työajan ulkopuolelta kumpuavia riskejä. ”Jokainen tunnistaa tilanteen, jossa huonosti nukuttu yö tai mieltä painava huoli vaikeuttaa töihin keskittymistä. Nämä tilanteet kuuluvat normaaliin työelämään ja ovat hoidettavissa inhimillisellä johtamisella. Esihenkilön on tärkeä tunnistaa tilanteet, joissa kyse on yksittäisiä tapauksia vakavammasta ja toistuvasta ilmiöstä”, LähiTapiolan henkilöriskienhallinnan johtava asiantuntija Essi Manner sanoo.

Aivot voivat kuormittua paitsi töissä myös vapaa-ajalla. Koronapandemian myötä yhä pienempi osa vapaa-ajasta kuluu sosiaalisten kontaktien parissa. Sen sijaan television katselu, kotona oleilu sekä tietokoneen ja älypuhelimen käyttö ovat lisääntyneet. ”Aivomme tarvitsevat kuormituksen jälkeen lepoa, aivan kuten lihaksemmekin. Lisääntynyt ruutuaika ja etenkin somealustojen nopeatempoiset videot kuormittavat tutkitusti aivojamme. Palauttavampaa vapaa-aikaa olisi ulkoilu tai ystävän tapaaminen kasvotusten. Kun aivot eivät pääse lepäämään, keskittymiskyky, muisti, tunnesäätely ja oman toiminnan arviointi kärsivät”, Manner selventää.

Teknologian käyttöä, siihen liittyvää teknostressiä ja kuormittavuutta on tutkittu laajasti muun muassa Jyväskylän yliopistossa. Psykologian professori Taru Feldt totesi maaliskuussa, että teknologian tulon myötä työstä ovat vähentyneet niin sanotut huokoiset hetket, jotka ovat ajattelulle ja palautumiselle tärkeitä. Nyt tutkijat hakevat näyttöä teknologian pitkäaikaisvaikutuksista ja selvityksessä on myös vapaa-ajan kokemusten vaikutukset. Aivojen palautuminen edellyttää ärsykkeiden vähentämistä. Sekä työpäiviin että vapaa-ajalle on hyvä sisällyttää hetkiä, jolloin keskittyy vain yhteen asiaan, eikä ärsykkeitä ole useita. Mitä enemmän ihminen joutuu jakamaan keskittymistään useiden tehtävien välillä, sitä enemmän aivot kuormittuvat. Voimme oikeasti keskittyä kunnolla vain yhteen tehtävään kerrallaan. Ratkaisevaa on myös riittävä ja laadukas unensaanti. Riittämätön uni heikentää muun muassa tarkkaavaisuutta, muistia, oppimiskykyä, mielialaa ja kykyä hallita asioita.

Koronapandemian jälkeen toiminnalliset riippuvuudet ovat yleistyneet. Toiminnallisiksi riippuvuuksiksi kutsutaan lyhyellä aikavälillä palkitsevia käyttäytymismuotoja, ja keskiössä on toiminnan pakonomaisuus. Tyypillisiä ovat pelaaminen, internetin käyttö ja esimerkiksi shoppailu. ”Työnantajat nostavat yhä useammin esiin huolen toiminnallisista riippuvuuksista. Nuorten työntekijöiden osalta erityistä huolta aiheuttavat some- ja digipeliriippuvuudet”, Manner kertoo. Toiminnalliset riippuvuudet aiheuttavat aineriippuvuuksien tapaan vieroitusoireita, jotka voivat näyttäytyä töissä ahdistuneisuutena ja keskittymisvaikeuksina. Riippuvuuksista seuraa tyypillisesti myös laaja-alaisempia haasteita, kuten vaikeuksia ihmissuhteisiin, mielenterveysongelmia ja taloudellisia haasteita. Nämä lisäävät henkilön kokonaiskuormitusta, mikä heikentää suoriutumista työssä ja vaikuttaa siten myös työturvallisuuteen. ”Työnantajan on hyvä tiedostaa, että myös toiminnalliset riippuvuudet ovat aivosairauksia. Ennaltaehkäisy on avainasemassa, mutta jos riippuvuus on jo päässyt syntymään, se vaatii hoitoa”, Manner painottaa.

Esihenkilö, havaitsetko tiimissäsi toiminnallisen riippuvuuden oireita Lue lisää toimintaohjeistuksesta täältä!

Lähde: LähiTapiola