Suomen ekosysteemiobservatorio tuo luontotiedon kaikkien saataville

Luontotiedon merkitys yhteiskunnassa on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemien toiminta ymmärretään ekologisesti kestävän yhteiskunnan, luonnonvarojen kestävän käytön, vihreän talouden sekä tietysti luonnonsuojelun perusedellytyksenä. Kansainväliset biodiversiteettisopimukset, Euroopan unionin biodiversiteettistrategia sekä kansallinen ja paikallinen päätöksenteko niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla edellyttävät yhä tarkempaa, ajantasaisempaa ja monipuolisempaa tietoa luonnosta.

Suomen ekosysteemiobservatorio -hankkeessa (Finnish Ecosystem Observatory, FEO, 2020–2024) kartoitettiin biodiversiteetti- ja ekosysteemitiedon nykytila Suomessa. Hankkeessa selvitettiin maastohavaintoihin, kaukokartoitukseen, molekyylibiologisiin menetelmiin ja mallinnukseen perustuvien seurantamenetelmien käyttöä sekä arvioitiin niiden tulevia käyttömahdollisuuksia. ”Luonnosta tarvitaan nykyistä paljon laaja-alaisemmin ja ketterämmin tietoa yhteiskunnan kestävyysmurroksen tarpeisiin, kuten esimerkiksi yritysten ympäristöjalanjäljen laskentaan. Suomen ekosysteemiobservatorio tarjoaa erinomaisen palvelualustan erilaisille luontotiedon käyttäjille”, sanoo Suomen ympäristökeskuksen pääjohtaja Leif Schulman. ”Nyt on saatu valmiiksi Suomen Lajitietokeskus, jossa onnistuimme kokoamaan lajitiedon yhtenäiseksi ja avoimeksi kokonaisuudeksi. Seuraavaksi on aika kehittää luontotyyppi- ja ekosysteemitiedolle vastaavia, tiedon käyttöä helpottavia ratkaisuja”, Schulman jatkaa.

Suomen ekosysteemiobservatorio -hankkeessa on tehty yhteistyötä erilaisten luontotietoa tuottavien ja käyttävien tahojen kanssa. ”Esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen kanssa olemme kehittäneet ympäristö-DNA:n seurantaan ja mallinnukseen perustuvia menetelmiä, joiden avulla sienien esiintymisalueita voidaan arvioida ilmassa olevien itiöiden perusteella, ja rakentaneet jakelukanavaa säätutka-aineistoista johdetuille lintujen ja hyönteisten liikkumistiedoille. Luonnonvarakeskuksen kanssa olemme kehittäneet ja testanneet mittareita, joilla luonnon monimuotoisuudesta saadaan uutta tietoa osana valtakunnan metsien inventointia”, kertoo hankkeen vastuullinen johtaja, tutkimusprofessori Petteri Vihervaara Suomen ympäristökeskuksesta. Luontotiedon erilaisia käyttötapoja on viety eteenpäin muun muassa Tilastokeskuksen koostaman ekosysteemitilinpidon osalta, Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto ry:n kouluille suunnatuissa Mappa-palvelun koulutusmateriaaleissa sekä Joona ja Tapani Toivasen audiovisuaalisessa taideproduktiossa. ”Yksi hankkeen vaikuttavimmista tuloksista on luontotiedon kansallisen koordinaatioryhmän perustaminen. Tässä Lukki koordinaatioryhmässä on mukana 17 organisaatiota, ja se toteuttaa Suomen luontotiedon kehittämisohjelmaa”, kertoo Vihervaara.

Biodiversiteetti- ja ekosysteemiseurantoja kehitetään yhä vahvemmin yhteistyössä kansainvälisten verkostojen ja Euroopan unionin kanssa. Ympäristöministeriö on toiminut FEO-hankkeen pääasiallisena rahoittajana. ”FEO-hankkeen kokonaisbudjetti on ollut yli 6,3 miljoonaa euroa, mikä on ympäristöministeriön mittapuulla tavanomaista suurempi panostus luontotiedon kehittämiseen Suomessa”, kertoo ympäristöministeriön tutkimusjohtaja Laura Höijer. ”Tämän investoinnin myötä Suomi on edelläkävijä eurooppalaisten maiden joukossa luontoseurantojen koordinoinnin sekä tiedonhallinnan osalta”, Höijer jatkaa. Höijer pitää hienona saavutuksena sitä, että esimerkiksi yli 40 maan muodostamassa eurooppalaisessa biodiversiteettikumppanuusohjelmassa (Biodiversa+) Suomessa kehitettyjä menetelmiä ja luontoratkaisuja seurataan ja monistetaan laajasti. ”Esimerkiksi FEO-hankkeen yhteydessä päivitetyt ja automatisoidut Luonnontila-sivuston indikaattorit ovat ainutlaatuinen osoitus kansalaisten tekemien luontohavaintojen jalostamisesta tieteen avulla yhteiskuntaa ja kestävyystavoitteita laaja-alaisesti palvelevaksi tietokokonaisuudeksi”, hehkuttaa Höijer.

Luontotietojen saatavuuden, löydettävyyden ja yhteentoimivuuden parantamiseksi FEO-hanke tuotti Luontotieto-sivuston, jonka kautta on löydettävissä kattavasti luonto- ja luontotyyppitietoa. Uudelta sivustolta avautuu myös kokonaiskuva maamme biodiversiteetti- ja ekosysteemiseurannoista sekä muita tietoa kokoavia verkkopalveluita, kuten Luonnontila-indikaattorit ja luontotyyppien punaisen kirjan verkkopalvelu, joka kokoaa luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tiedot digitaaliseen muotoon. Lisäksi vanhoja paperisia luontotyyppiaineistoja digitoitiin paikkatietomuotoon ja julkaistiin aiemmin julkaisemattomia luontotyyppien esiintymäaineistoja muun muassa soista ja lehdoista. Luontotyyppitiedon kansallisen hallinnoinnin osalta laadittiin kokonaisarkkitehtuurin kuvaus. Hankkeessa selvitettiin myös mahdollisia ratkaisuja kuntien luontotiedon tehokkaampaan hyödyntämiseen ja testattiin digitaalista luontoselvitysten tallennusalustaa. ”Nyt rakennetun yhteistyömallin avulla tuetaan elinympäristöjen tilan laajamittaista seurantaa, arviointia ja tutkimusta, sekä niitä koskevien tietojen hallintaa. Tästä on hyvä jatkaa ja syventää yhteistyötä suomalaisen luonnon hyväksi”, tutkimusprofessori Petteri Vihervaara summaa.

Suomen ekosysteemiobservatorion juhlaseminaari pidetään Suomenlinnassa 17.4.2024 klo 9–17, ja sitä voi seurata striimattuna Syken Youtube-kanavalta.
Seminaarin ohjelma löytyy täältä: https://feosuomi.fi/feon-loppuseminaari-17-4/

Lähde: SYKE