Etelä-Konneveden kansallispuisto perustettiin vuonna 2014 Rautalammin reittiin kuuluvan Konneveden ranta- ja saaristoluonnon suojelemiseksi ja hoitamiseksi sekä yleistä virkistys- ja retkeilykäyttöä ja ympäristötutkimusta varten. Kymmenen vuotta on lyhyt aika kansallispuistolle, mutta vuosikymmenessä Etelä-Konnevedestä on tullut suosittu retkeilykohde.
Etelä-Konneveden kansallispuistoon tehdään vuosittain 30 000 käyntiä, ja kymmenessä vuodessa käyntimäärä on tuplaantunut. Kansallispuiston reiteillä on monipuoliset palvelut niin päiväretkeilijälle kuin pidempiä retkiä tekevälle. Vuori-Kalaja on kansallispuiston suosituin vierailukohde ja merkittävin nähtävyys on Kalajanvuori. Hankaveden rannalla on myös yksi Pohjois-Savon harvoista kalliomaalauksista. Kansallispuiston sydän, eteläinen Konnevesi on säännöstelemättömän Rautalammin reitin kirkasvetinen keskusjärvi.
– Nykyisen kansallispuiston alue tunnettiin paikallisesti upeana luontohelmenä jo aiemmin. Rautalammin ja Konneveden kuntien, paikallisyhteisöjen ja matkailuyrittäjien määrätietoinen yhteistyö alueen kehittämiseksi kantoi hedelmää, kun ympäristöministeriölle vuonna 2012 tehty esitys kansallispuiston perustamiseksi eteni jatkoselvitykseen ja lopulta eduskunnan käsittelyyn, kertoo yhteyspäällikkö Tiina Hakkarainen Metsähallituksen Luontopalveluista.
Pirstaleisesti Konneveden ympäristöön sijoittuva Etelä-Konneveden kansallispuisto kokoaa yhteen aavoja järvenselkiä, suojaisia saarisokkeloita ja suuria korkeuseroja jylhine vuorimaineen. Kansallispuiston luontoa on hoidettu muun muassa haapapuuston uusiutumiseen ja järeytymiseen tähdäten. Ojitettuja korpinotkelmia on ennallistettu ja lehdoista on poistettu istutuskuusia. Eri puolilla kansallispuistoa ennallistetaan joitakin soita.
Kansallispuiston retkeilyrakenteita on kehitetty merkittävästi viime vuosiin saakka. Kalajan kierroksen uudet maastoportaat valmistuivat pari vuotta sitten. Konnekoskella on parannettu käymälöitä ja Vuori-Kalajan tulentekopaikalle on lisätty varastokapasiteettia polttopuulle. Kansallispuiston huoltoa on tehostettu rakentamalla pieni varastotila huollon tarpeisiin. Alueen palveluvarustusta ylläpidetään erityisesti asiakasturvallisuuden näkökulmasta.
Nuoren kansallispuiston kehittämisessä kävijöiltä saatu palaute on ensiarvoisen tärkeää. Positiivisen asiakaskokemuksen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi Etelä-Konnevedellä on tehty kaksi kävijätutkimusta, vuosina 2015–16 ja 2022. Kävijätutkimuksen mukaan kävijöiden rahankäytön kokonaistulo- ja kokonaistyöllisyysvaikutukset paikallistaloudelle olivat vuoden 2021 käyntimäärillä laskettuna 1 292 000 euroa.
Kansallispuistossa toimii tällä hetkellä yli neljäkymmentä Metsähallituksen sopimusyrittäjää, jotka tuottavat palveluita kansallispuiston kävijöille ja matkailuun.
Täysiä vuosia juhlii myös Nuuksion kansallispuisto, joka täyttää tänä vuonna 30 vuotta.
Lähde: Metsähallitus
The post Suomen neljänneksi nuorinta kansallispuistoa juhlitaan 1.9.2024 appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.