Suomen ympäristökeskukselta kolme merkittävää sitoumusta merten suojelemiseksi

Suomen ympäristökeskus (Syke) on tehnyt osana vuoden 2025 YK:n valtamerikonferenssia kolme sitoumusta, jotka tukevat tutkimukseen perustuvaa päätöksentekoa Itämeren ympäristön hallinnassa ja suojelussa. YK:n valtamerikonferenssi on pidetty kuluneella viikolla (9.–13.6.2025) Nizzassa, Ranskassa. Konferenssin tavoitteena on nopeuttaa ja lisätä merten suojeluun ja kestävään käyttöön tähtääviä toimia.

Valtameren ja merialueiden tila on nopeassa muutoksessa. Maailmanlaajuisesti meriin kohdistuu monia uhkia, jotka heikentävät merien elinvoimaisuutta ja terveyttä. Edellinen, vuonna 2022 järjestetty YK:n valtamerikonferenssi nosti esiin valtameren merkityksen ilmastojärjestelmälle, veden kierrolle ja meriluonnon monimuotoisuudelle. Vuoden 2025 valtamerikonferenssi pyrkii nopeuttamaan ja lisäämään toimia, joilla YK:n kestävän kehityksen tavoite valtameren, merien ja merellisten resurssien suojelusta ja kestävästä käytöstä voitaisiin saavuttaa.

Suomen ympäristökeskus tukee Itämeren ympäristön hallinnan ja suojelun parantamiseen tähtäävää päätöksentekoa. Syke osallistuu tutkimukseen, politiikan kehittämiseen ja valtioiden väliseen yhteistyöhön Euroopan merialueilla ja niiden ulkopuolella, mukaan lukien arktisella alueella, Afrikassa ja Aasiassa. Syke osallistuu YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen ja on tehnyt kolme tavoitteeseen 14 ”Vedenalainen elämä” liittyvää sitoumusta. Sitoumukset koskevat merentutkimusta tukevan infrastruktuurin kehittämistä ja hyödyntämistä, meriluonnon kartoitusta ja suojelua sekä Itämeren ravinnekuormituksen vähentämistä.

Suomen ympäristökeskus koordinoi Suomen merentutkimusinfrastruktuuria, FINMARIa. FINMARI yhdistää keskeiset kansalliset merentutkimusta tekevät tutkimuslaitokset ja korkeakoulut sekä mahdollistaa meriekosysteemien korkeatasoisen ja kansainvälisen tutkimuksen. FINMARIn tutkimusstrategian painopisteenä ovat Itämeren haasteet: meriluonnon monimuotoisuuden väheneminen, saastuminen, ilmastonmuutos, vihreä siirtymä ja meriturvallisuus.

Vuoteen 2029 ulottuva FINMARI-sitoumus

• Edistää vaikuttavaa merentutkimusta tarjoamalla pääsyn huipputason tutkimusresursseihin ja -aineistoihin sekä hyödyntämällä konsortion yhteistyötä ja synergioita. Tämä tukee meriin liittyvää tieteellistä yhteistyötä ja ymmärrystä.
• Jakaa tietoa merestä kaikille yhteiskunnan tasoille, mukaan lukien kansalaiset, opiskelijat ja nuoret tutkijat. Tämä luo ja tukee urapolkuja merentutkimuksessa, viestinnässä ja infrastruktuurin hallinnassa edistäen tutkimuskapasiteetin rakentamista ja koulutusta.
• Kehittää ja ylläpitää sisäisiä, kansallisia ja kansainvälisiä merentutkimuksen yhteistyöverkostoja, edistää merentutkimuksen teknologiaa sekä vahvistaa tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua merten ekologisen kestävyyden edistämiseksi.

Vedenalaisen monimuotoisuuden kartoitukset merialueiden suojelun ja kestävän käytön tueksi
Suomen ympäristökeskus tekee työtä merien biodiversiteetin säilyttämiseksi ja luonnonvarojen kestävän käytön edistämiseksi. Vuodesta 2004 lähtien Syke on koordinoinut ja johtanut tieteellisesti Suomen vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelmaa (Velmu). Velmun biodiversiteettitietokanta tarjoaa yksityiskohtaista tietoa Suomen merialueen vedenalaisista elinympäristöistä ja lajeista yli 200 000 kohteelta. Lisäksi ohjelma tarjoaa kattavaa paikkatietoa ihmisen meriluonnolle aiheuttamista paineista.

Sitoumuksemme perustuu Velmun ja Biodiversea LIFE IP – Meriluonnon puolesta -hankkeen (2021–2029) aikana tehtävään työhön. Sitoumuksen konkreettiset tulokset ovat:

• Tiekartta ja toimintasuunnitelma Suomen merensuojelualueverkoston kehittämiseksi Kunming-Montrealin maailmanlaajuisen biodiversiteettikehyksen ja EU:n biodiversiteettistrategian linjausten mukaisesti. YK:n tavoitteena on suojella 30 % valtameristä ja merialueista vuoteen 2030 mennessä.
• Ensimmäinen vedenalaisen melun kartta, joka tukee merensuojelualueverkoston kehittämistä ja hallintasuunnitelmia.
• Uusi seurantajärjestelmä, joka havaitsee muutoksia merien biodiversiteetissä ja arvioi merensuojelualueverkoston ekologista tehokkuutta.

Valuma-alueilta merelle ulottuva mallinnus
Kolmas sitoumus keskittyy valuma-alueelta merelle ulottuvan mallinnus- ja arviointikehyksen jatkokehittämiseen ja soveltamiseen (Source to Sea (S2S) -mallinnus). S2S mallinnus- ja arviointikehys mahdollistaa Itämeren ravinnekuormituksen vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden tunnistamisen ja priorisoinnin. Sen avulla arvioidaan ravinteiden määriä ja kulkeutumista sisämaan valuma-alueilta rannikkovesiin ja tuetaan rehevöitymisen vähentämiseen tähtäävää päätöksentekoa.

Sitoumus perustuu useissa yhteistyöhankkeissa tehtyyn työhön. Sitoumuksen tulokset ovat:

• Ravinnekuormituksen vähentämisen vaikutusten ja tulevaisuuden skenaarioiden arviointi HELCOMin Itämeren toimintaohjelman mukaisesti.
• Suomen kansallisen rannikon ravinnekuormitusmallin integrointi Euroopan merien digitaalisen kaksosen kehitystyöhön, mikä mahdollistaa tieteeseen perustuvan päätöksenteon merentilaa parantaville toimille. Digitaalinen kaksonen tarjoaa tutkijoille, suunnittelijoille ja päättäjille työkalun ravinnekuormituksen mallintamiseen, tietojen analysointiin ja fysiikasta sosiologiaan ulottuvien skenaarioiden tarkastelemiseen.
• Mallinnusjärjestelmien yhteensopivuuden parantaminen, jotta nopeasti muuttuvat tilanteet ja mahdolliset uudet, geopoliittisista olosuhteista, ympäristöolosuhteista, ilmastonmuutoksesta tai lisääntyneestä ravinnevalumasta aiheutuvat uhat pystyttäisiin ennakoimaan, ja viranomaiset pystyisivät paremmin varautumaan niihin.
• Kalankasvattamoiden optimaalisten sijaintien tunnistaminen ja suunnittelu kasvattamoiden ympäristövaikutusten minimoimiseksi rannikkovesissä.

Lähde: Syke