Planktonlevien kevätkukinta on meren vuotuisen ravinnekierron merkittävin tapahtuma. ”Se käynnistää Itämeren ekosysteemin kasvukauden. Keväällä levämäärät ovat itse asiassa huomattavasti suurempia kuin kesällä”, kertoo erikoistutkija Katri Kuuppo Suomen ympäristökeskuksesta. Talven aikana meren pintakerrokseen kertyy runsaasti leville käyttökelpoisia ravinteita. Keväällä, kun valon määrä lisääntyy, planktonlevien kasvu käynnistyy. Muutamassa viikossa panssarisiimalevien ja piilevien määrä moninkertaistuu. Kukinnan loppuessa levät vajoavat pohjaan, ja niiden mukana energia siirtyy pohjaeliöstön käyttöön. Planktonkameralla tutkitaan eri levälajien ja lajiryhmien esiintymistä ja runsautta ympäri vuoden. Esimerkiksi sillä, mikä lajiryhmä on kevätkukinnan aikana vallitseva, on suuri merkitys hiilenkierron kannalta.
”Aiempien tutkimusten mukaan panssarisiimalevät saattavat runsastua ilmastonmuutoksen myötä, mutta vasta kameran avulla pystymme oikeasti seuraamaan kevätkukintaa koko sen keston ajan ja arvioimaan lajiryhmien runsautta. Sinilevän suhteen on erittäin mielenkiintoista nähdä, pärjääkö Itämeren sinilevälajeista tulevaisuudessa parhaiten levämyrkkyjä useammin tuottava Nodularia-sinilevä vai kenties joku muu, vähemmän haitallinen sinilevälaji”, kertoo Kaisa Kraft.
Mitä haluat tietää planktonista ja Itämerestä? Tule mukaan oppimaan! Planktonstudiossa asiantuntijat vastaavat yleisön kysymyksiin tiistaina 15.4.2025 klo 14–15. Lähetä kysymyksesi verkkosivulla https://wwf.fi/luontolive/plankton/ olevalla lomakkeella livekameran avauduttua.
Planktonstudion asiantuntijoina ovat Suomen ympäristökeskuksen tutkijat Katri Kuuppo, Kaisa Kraft ja Seppo Knuuttila sekä WWF:n suojeluasiantuntija Matti Ovaska. Keskustelua vetää viestinnän asiantuntija Juho Talja WWF:stä.
Lähde: Syke
The post Suomen ympäristökeskus ja WWF tarjoavat mikroskooppisia näkymiä Itämeren planktoneliöstöön appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.