Suomi teki ennätyksen – eniten purettuja patoja koko Euroopassa

Euroopassa poistettiin viime vuonna ennätysmäärä virtavesien vaellusesteitä, selviää tänään julkaistusta Dam Removal Europe 2024 -raportista. Yhteensä poistettiin tai ohitettiin yli 500 vaellusestettä, joista 138 sijaitsi Suomessa. ”Yhdenkin poistetun esteen myötä voi vapautua kymmeniä tai jopa satoja kilometrejä elinympäristöä uhanalaisille vaelluskaloille ja muille virtavesilajeille. Tämä on ennätys, josta voimme todella olla ylpeitä” sanoo WWF:n meri- ja sisävesiohjelman johtaja Sampsa Vilhunen. Maista kolmen kärkeen ylsivät myös Ranska 128:lla ja Espanja 96:lla vaellusesteen poistolla. Naapurissa Ruotsissa poistettiin tai ohitettiin 45 estettä. Yhteensä vaellusesteitä poistettiin 23 maassa, joista neljä, Bosnia-Hertsegovina, Kroatia, Tšekki ja Turkki, poistivat nyt ensimmäiset esteensä.

Ennätysmäärä vaellusesteiden poistoja on linjassa EU:n ennallistamisasetuksen tavoitteen kanssa ennallistaa vähintään 25 000 kilometrin edestä virtavesiä vapaana virtaaviksi. Ennallistamisessa pyritään palauttamaan ihmisen heikentämiä elinympäristöjä lähemmäs luonnontilaa. ”Patojen purkaminen on ennallistamistoimena ylivoimaisen tehokas. Se on yksittäinen toimenpide, jolla on pysyvät ja usein nopeat vaikutukset virtavesilajistoon. Useissa paikoissa on nähty, että kosken vapauttamisen jälkeen kalat ovat hakeutuneet kutemaan sinne vielä saman vuoden aikana”, Vilhunen kuvailee.

Vaellusesteet, kuten padot tai väärin asennetut siltarummut, estävät virtavesikalojen vaelluksen niiden elin- ja lisääntymisalueiden välillä. Patoaminen on myös tuhonnut kalojen lisääntymisalueina toimivat koskivedet. Pääasiassa tämän vuoksi vaelluskalapopulaatiot ovat pienentyneet Euroopassa 75 prosentilla vuodesta 1970 lähtien. Dam Removal Europe -raportissa arvioidaan, että Euroopan virtavesissä on edelleen kymmeniä tuhansia turhia vaellusesteitä. Osa niistä voidaan poistaa hyvinkin pienellä vaivalla, Vilhunen sanoo: ”Esimerkiksi vääränlaisen tai väärin asennetun tierummun vaihtaminen on suhteellisen pieni ja edullinen toimenpide, jolla on kuitenkin luontoon hyvin merkittävä vaikutus. Myös WWF on tehnyt lukuisia tällaisia korjauksia Suomessa, mutta varsinkin Metsähallituksen tavoitteellisuus tässä teemassa ansaitsee isot kiitokset.”, hän jatkaa.

WWF on viime vuosina poistanut yhteistyökumppaneiden kanssa jo 62 vaellusestettä eri puolilla Suomea. Tällä hetkellä WWF on mukana padonpurkuhankkeissa muun muassa Järvenpään Haarajoella, Vantaan Kirkonkylänkoskella, Kuusamon Piilijoella ja Rautjärven Kurunkoskella. Torsanjoessa sijaitsevan Kurunkosken vesivoimapadon purkuun Etelä-Karjalassa myönnettiin tänä keväänä myös kansainvälistä European Open Rivers Programme -rahoitusta. ”Hiitolanjoen vesistön vaelluskalakantojen ennallistamisen menestystarina saa jatkoa, kun vesistön viimeinenkin täydellinen vaelluseste poistetaan sen sivujoesta. On upeaa, että suomalaiset padonpurkuhankkeet ovat houkutelleet myös eurooppalaista yksityisrahoitusta. Kurunkoski on jo kuudes Open Rivers –rahoituksen saanut kotimainen projekti.”

Lähde: WWF Suomi