Jätesiirtoluvan vaativien jätteiden tuonti ja vienti ovat 2020-luvulla muuttuneet merkittävästi. Vielä vuosina 2018–2020 Suomesta vietiin kotitalouksista peräisin olevaa yhdyskuntajätettä vuosittain noin 60 000 tonnia ja kaupallista alkuperää olevaa yhdyskuntajätettä jopa 61 000 tonnia vuodessa hyödynnettäväksi polttolaitoksiin Viroon ja Ruotsiin. Vienti johtui siitä, että Suomessa ei ollut riittävästi polttokapasiteettia. Sittemmin Suomeen on rakennettu lisää jätteenpolttokapasiteettia ja kierrätyspolttoaineiden kysyntä on kasvanut, joten sekalaisen yhdyskuntajätteen viennille ei ole enää ollut perusteita. Markkinoihin on vaikuttanut myös puun ja puujätteen tuonnin loppuminen Venäjältä.
Jätteiden tuonnissa ja viennissä on viime vuosina tapahtunut myös muita muutoksia. Esimerkiksi rakennus- ja purkujätteen vienti on vähentynyt. Rakennus- ja purkujätettä vietiin vuonna 2023 Suomesta ulkomaille vajaat 8 000 tonnia. Käsitellyn puujätteen ja jäteöljyn tuonti sitä vastoin kasvoi vuonna 2023. Esimerkiksi käsiteltyä puujätettä tuotiin viime vuonna noin 57 000 tonnia. Eniten sitä tuotiin Belgiasta.
Suomen ympäristökeskuksen julkaisemat ennakkotiedot koskevat vain jätteitä, joiden tuonti tai vienti vaatii jätesiirtoluvan. Osa jätteistä luokitellaan ns. vihreiksi jätteiksi, joiden siirroista ei arvioida aiheutuvan haittaa ympäristölle. Niitä ovat esimerkiksi metalliromu, jätepaperi ja käsittelemättömän puun jäte. Ns. vihreitä jätteitä saa pääsääntöisesti siirtää EU:n jäsenmaiden ja OECD-maiden välillä ilman jätesiirtolupaa.
Lähde: SYKE
The post SYKE: Jätteiden tuonti Suomeen kasvoi vuonna 2023 appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.