Maanviljelyn kestävyyttä voidaan edistää julkisen ohjauksen lisäksi yritysvastuusääntelyn ja kestävästi tuotettujen tuotteiden kasvavan markkinakysynnän avulla. Taloudellisten analyysien perusteella hiilensidonnasta ja sen yhteydessä saavutettavista muista ympäristöhyödyistä olisi perusteltua maksaa korvaus viljelijöille.
Palkokasvien biologisen typensidonnan hyödyntäminen viljelykierroissa on ympäristön kannalta kestävä keino korvata synteettisiä typpilannoitteita peltoviljelyssä. ”Samoin, jos suuri osa väestöstä korvaa osan punaisesta ja prosessoidusta lihasta palkokasveilla, sen avulla voidaan vähentää ympäristökuormaa, elintapasairauksia ja keventää terveydenhuollon kuormaa”, Leg4Life hankkeen johtaja, professori Anne-Maria Pajari Helsingin yliopistosta painottaa. Jotta palkokasvien tuotanto ja kulutus voisivat lisääntyä, tarvitaan investointeja kotimaisten palkokasvien jatkojalostukseen elintarvikkeiksi. Kauppa tulee saada mukaan edistämään ruokavaliomuutosta ja joukkoruokailun tarjoajien osaamista tulee vahvistaa palkokasvipohjaisten ateriavaihtoehtojen lisäämiseksi.
”Muutokset kestävän ja oikeudenmukaisen ruokajärjestelmän rakentamiseksi vahvistamiseksi vaativat tuekseen johdonmukaista ja tulevaisuuteen suuntaavaa politiikkaa”, Reilu ruokamurros -hankkeen johtaja, tutkimusprofessori Minna Kaljonen Suomen ympäristökeskuksesta korostaa. Ruokajärjestelmän ilmastotoimissa on huomioitava alueelliset ja taloudelliset vaikutukset. Ilmastotoimia on kohdennettava tehokkaisiin ja viljelijöiden kannalta hyväksyttävimpiin kohteisiin ja keinoihin, kuten eteläisen Suomen turvepeltoihin ja tuotantokykynsä menettäneisiin peltoihin. Myös eri väestöryhmät tarvitsevat erilaista tukea ruokavalion muuttamisessa. Kestävästi ja terveellisesti voi syödä edullisesti, mutta se vaatii suunnittelua ja uusia ruuanlaittotaitoja ihmisiltä. Kaljonen kertoo, että hankkeessa luotu Reiluustyökalu (www.reiluustyokalu.fi) auttaa tarkentamaan oikeudenmukaisuuden huomioimista ilmasto- ja ympäristötoimien suunnittelussa.
Strategisen tutkimuksen FOOD-ohjelma (2019–2025) on merkittävästi edistänyt ruokajärjestelmä- ja ruokapolitiikka-ajattelua, ja on strateginen tietokumppani hallituksen ohjelman mukaisessa Suomen ruokastrategian valmistelussa, joka jatkuu vuoden 2025 loppuun. ”Valtioneuvoston vuoden 2019 päätös rahoittaa Strategisen tutkimuksen ohjelma ruoasta osoittautui ohjelmakaudelle sattuneiden (pandemia, sota) ja kaudella yhä pahentuneiden (ilmastonmuutos, luontokato) kriisien vuoksi ennakoituakin tärkeämmäksi”, sanoo FOOD-ohjelman johtaja, professori Juha Helenius Helsingin yliopistosta.
Lähde: Syke
The post Syke: Ruokajärjestelmää on vahvistettava huoltovarmuuden takaamiseksi appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.