Raportin mukaan muovien kiertotalous ei toteudu pelkällä kierrätyksen lisäämisellä, vaan tarvitaan muutoksia käyttäytymisessä, politiikassa ja liiketoiminnassa. Uudelleenkäyttöä ja korjaamista tulisi tuoda kuluttajien arkeen uusien palveluiden ja kestävien tuotteiden avulla. Politiikan kehittämisessä painotetaan muovien turvallisuutta, ilmastopäästöjen ja roskaantumisen ehkäisyä sekä kokonaiskestäviä ratkaisuja. Lisäksi tarvitaan parempia indikaattoreita kiertotalouden seurannalle ja riittävää tutkimusrahoitusta.
Roskaantuminen on yhä iso ongelma, erityisesti rannikoilla, joilla noin 90 % jätteestä on muovia. Tehokkaampi seuranta ja parempi ymmärrys muoviroskan kulkureiteistä ovat välttämättömiä.
Kierrätyksessä kehitys on hidasta: muovipakkausten kierrätysaste oli Suomessa vain 29 % vuonna 2023, kaukana EU:n 50 % tavoitteesta. Suurin osa muovijätteestä päätyy edelleen energiakäyttöön, mikä aiheuttaa huomattavia ilmastovaikutuksia. Myös muiden kuin pakkausmuovien kierrätys vaatii kiireellisiä toimia. Biopohjaiset ja kierrätysmuovit tarjoavat vaihtoehtoja fossiilisille raaka-aineille, mutta niiden käyttöönotto etenee hitaasti.
PlastLIFE-hanke (2022–2029) edistää Suomen muovitiekartan toteutusta 17 organisaation voimin. Ensimmäisen vaiheen arvio mukaan muovitiekartan toteutus etenee, mutta muovien kiertotalouden läpimurto vaatii laajaa, pitkäjänteistä yhteistyötä. Vuosina 2026–2029 hankkeen painopiste siirtyy viestintään, yritysyhteistyöhön ja tulosten skaalaamiseen, jotta muovien kiertotalous toteutuisi Suomessa tavoitellusti vuoteen 2030 mennessä.
Lähde: Syke
The post Syke: Suomen kiihdytettävä muovien kiertotalouden toimia appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.
