Tekoälyn räätälöinti eri toimialoille voi lisätä merkittävästi tuottavuutta – Euroopan vauhditettava kehitystä

Euroopan on mahdollista parantaa asemaansa maailmanlaajuisessa tekoälykilvassa, mutta se vaatii määrätietoisia toimia tekoälykehityksen seuraavan vaiheen hyväksi, arvioi Sitran uusi selvitys. Tekoälykehitys kiihtyy ja seuraava merkittävä askel ovat eri toimialoilla käytettävät pitkälle erikoistuneet tekoälymallit ja -sovellukset. Siinä missä yleiskäyttöiset tekoälysovellukset, kuten ChatGPT, ovat tehostaneet tietotyötä, nyt kehitettävät toimialakohtaiset sovellukset vauhdittavat esimerkiksi teollisuuden ja terveydenhoitoalan uudistumista. Sovellusten avulla yritykset ja organisaatiot voivat selättää omien toimialojensa monimutkaisia ongelmia, tehostaa ja automatisoida prosessejaan sekä uudistaa liiketoimintansa ydintä.

Sitran työpaperi Applying AI in key European industries – strengthening competitiveness and innovation in Europe arvioi, että sovelletun tekoälyn laajalla käytöllä on huomattavia vaikutuksia tuottavuuteen ja kasvuun. Selvityksen on laatinut Sitran toimeksiannosta teollisuusprofessori Mika Ruokonen LUT-yliopistosta.

Toimialakohtaiset tekoälymallit ja niin sanotut tekoälyagentit eli tehtävien automatisointia tukevat ohjelmistot tarjoavat yrityksille mahdollisuuksia parantaa kilpailukykyään merkittävästi. Sitran johtavan asiantuntijan Heikki Auran mukaan Euroopan vahvuuksia tekoälykilvassa ovat teknologisesti edistyneet teollisuudenalat, jotka tuottavat arvokasta dataa tekoälymalleille. ”On tärkeää, että esimerkiksi teolliset yritykset pääsevät käyttämään dataa, jota syntyy teollisissa laitteissa ja prosesseissa eri vaiheissa. Tällaista dataa voi olla esimerkiksi koneiden käyttö- ja vikahistoria, jota on tallennettu huoltoyhtiöiden ja laitevalmistajien järjestelmiin. Datan avulla voidaan kouluttaa erikoistuneita tekoälymalleja, joita yritys voi hyödyntää ennakoimaan huoltotarpeita”, sanoo Aura.

Huoltotarpeen paljastuessa tekoälyagentti tilaisi huollon automaattisesti ja ehkäisisi tärkeän laitteen päätymisen epäkuntoon. Vastaavia agentteja olisi yrityksessä useita ja ne tekisivät yhteistyötä. “Liiketoiminnan kilpailuetua ei saavuteta yleisluontoisilla työkaluilla, jotka ovat laajasti saatavilla. Tekoäly parantaa tuottavuutta eniten, kun dataa käytetään strategisesti ja sitä yhdistetään soveltaviin tekoälyratkaisuihin. Talouden ja teollisuuden uudistamisen potentiaali on tällöin merkittävä”, sanoo selvityksen laatinut Mika Ruokonen.

Uusille ratkaisuille on polttava tarve. Yrityssektorin heikko tuottavuus on Suomen kansantalouden suurin ongelma eikä digitalisaatiota olla onnistuttu valjastamaan riittävästi kasvun lähteeksi. Näin arvioi Sitran äskettäinen selvitys, jonka oli laatinut taloustieteen emeritusprofessori Matti Pohjola.

Euroopan pirstaleiset markkinat sekä riippuvuus ulkomaisista teknologiatoimittajista ovat hidastaneet tekoälyn käyttöönottoa eikä Eurooppa ole pysynyt Yhdysvaltojen ja Kiinan investointivauhdissa. Suomessa tilanne on verrattain hyvä: Suomi on kansainvälisesti viidennellä sijalla tekoälyinvestoinneissa asukasmäärään suhteutettuna. Euroopan tulisikin panostaa erikoistuneisiin tekoälymalleihin innovoinnin vauhdittamiseksi ja omavaraisuuden turvaamiseksi tekoälyn alalla, selvitys ehdottaa. “Omavaraisuutta on vahvistettava etenkin kriittisissä tekoälyteknologioissa, kuten pilvi-infrastruktuurissa ja puolijohteissa. Esimerkiksi noin 80 prosenttia eurooppalaisesta datasta sijaitsee amerikkalaisissa pilvipalveluissa. Tämä on riski Euroopalle, mikäli datan hyödyntäminen, analyysi ja jatkojalostaminen vaikeutuisi”, sanoo Aura.

Lisäksi on varmistettava, että yrityksillä on Euroopassa käytössään kestävästi tuotettua ja kohtuuhintaista laskentakapasiteettia sekä suuria kielimalleja kaikilla EU:n virallisilla kielillä. Myös osaamiseen tulee panostaa ja investointeihin varattua rahoitusta ohjata nopeasti ja tehokkaasti Euroopan yritysten avuksi. Euroopan komissio kertoi helmikuussa aloitteesta, jolla se pyrkii saamaan liikkeelle 200 miljardin euron investoinnit tekoälyn kehittämiseen. “Suomen vahvuudet tekoälyosaamisessa tunnetaan. Voimme hyötyä EU:n investoinneista. Parhaimmillaan voimme synnyttää Suomeen merkittäviä uusia tekoäly-yrityksiä”, sanoo Ruokonen.

Lähde: Sitra