Toiseksi vilkkain tuulivoimavuosi 2023

Taloudellinen epävarmuus, kustannusten nousu ja sota Euroopassa vaikuttavat tuulivoimarakentamiseen. Uusien investointien varmistuminen kestää aikaisempaa kauemmin. Varovaisuuteen vaikuttavat myös sähkön kysynnän supistuminen ja sähkön hinnan lasku. Uusia tuulivoimalaitoksia ei kannata rakentaa, jos niiden tuottamalle sähkölle ei ole kysyntää tai jos sähkön tuottaminen laitoksilla ei ole kannattavaa. Vielä vuoden 2022 maaliskuussa hankekartoituksen perusteella näytti siltä, että uusia tuulivoimalaitoksia rakennetaan 3700 megawattia vuoden 2023 aikana. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan suunnitelluista hankkeista vain kolmannes toteutui. Tämä on tyypillistä tuulivoimarakentamiselle: kaikki julkisuudessa ilmoitetut hankkeet eivät toteudu. Esiselvitysten jälkeen esimerkiksi voi ilmaantua seikkoja, jotka keskeyttävät hankkeen suunnittelun kokonaan. Sen jälkeen, kun luvat on saatu ja investointipäätös on tehty, etenee tuulivoimalaitoksen rakentaminen nopeasti.

Investoinnit puhtaaseen sähköön ovat Suomen ilmastopolitiikan ja teollisuuspolitiikan ytimessä. “Investointien jatkuvuus puhtaaseen sähköön on tärkeää teollisuudelle, mutta myös alihankintaketjuille”, toteaa Suomen Tuulivoimayhdistys ry. Tämän vuoden aikana uusia tuulivoimalaitoksia rakennetaan selvästi vähemmän kuin parin viime vuoden aikana. Julkisten hanketietojen perusteella uutta tuulivoimalaitostehoa saadaan tänä vuonna vain 450 megawattia. Rakentaminen näyttäisi piristyvät vuonna 2025. Silloin tarjolla saattaa olla lähes 2000 megawatin lisäys tuulivoimalaitoskapasiteettiin. Kesä on parasta tuulivoimarakentamisen aikaa. Nostotyöt on helppo tehdä sellaiseen vuodenaikaan, jolloin tuulee mahdollisimman vähän. Siksi suurin osa uusista tuulivoimalaitoksista otetaan käyttöön vasta vuoden viimeisinä kuukausina. Uusien myllyjen tuottama sähkö näkyy tilastoissa vasta seuraavana vuonna.

Tällä hetkellä sähköä viuhtoo Suomessa 1601 tuulivoimalaitosta. Niiden yhteenlaskettu teho on 6946 megawattia. Porukasta poistettiin viime vuonna neljä kappaletta vanhentuneita voimalaitoksia, joiden yhteenlaskettu teho on 12 megawattia. Investointisuunnitelmien perusteella tuulivoimalaitosten teho nousee 9300 megawattiin vuoden 2025 lopussa. Silloin tuulivoimalaitosten lukumäärä olisi noin 2000 kappaletta.

Suurin osa suomalaisista tuulivoimalaitoksista — 38,5 prosenttia — sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla. Sama meininki jatkui myös vuonna 2023. Eniten uusia laitoksia rakennettiin Pohjois-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntiin. Pyhäjoki on Suomen todellinen tuulivoimakunta. Pyhäjoen alueelle rakennettujen tuulivoimalaitosten yhteenlaskettu teho on 550 megawattia. Toiseksi eniten tuulivoimalaitoksia on Kristiinankaupungissa: 400 megawattia. “Vaikka alueellisesti tasainen rakentaminen on erittäin tärkeää, on mukava huomata, että ne kunnat, joissa on jo paljon tuulivoimaloita, luvittavat niitä lisää. Tuulivoimaan on siis totuttu hyvin eikä laitosten koeta aiheuttavan kohtuutonta haittaa”, toteaa Suomen Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen. Itä-Suomessa on runsaasti tuulivoimarakentamiselle soveltuvia paikkoja. Puolustusvoimat kuitenkin vastustaa tuulivoimalaitosten rakentamista itärajan läheisyyteen, koska tuulivoimalaitokset häiritsevät tutkien toimintaa. Tuulivoimalaitosten maantieteellinen jakaantuminen nykyistä tasaisemmin vähentäisi tuulivoimatuotannon vaihteluita. Yleensä jossain tuulee aina eikä kaikkialla ole tyyntä samaan aikaan.

Viime vuonna rakennettujen tuulivoimalaitosten teho oli keskimäärin kuusi megawattia. Vähintään kuuden megawatin tehoisten tai tätä suurempien laitosten osuus on Suomessa 38 prosenttia. Viiden megawatin tehoisia laitoksia on 21 prosenttia, neljän megawatin tehoisia 30 prosenttia ja alle kolmen megawatin tehoisia seitsemän prosenttia. Uusien tuulivoimalaitosten napakorkeus on 150 metriä, kun vuonna 1993 rakennettujen laitosten napakorkeus oli vain 25 metriä. Sadan metrin napakorkeus ylitettiin vuonna 2012. Roottorin halkaisija on uusissa laitoksissa 160 metriä — aika paljon enemmän kuin vuonna 1993, jolloin roottorin halkaisija oli 25 metriä. Suomeen rakennetuista tuulivoimalaitoksista 58 prosenttia on ulkomaisessa omistuksessa.

Tuulivoima, aurinkovoima ja vesivoima ovat sähköntuotantomuotoja, joihin kansainvälisen politiikan suhdanteet eivät vaikuta. Näillä tuotantomuodoilla tuotettu sähkö ei perustu tuontipolttoaineiden käyttöön. Ukrainan sodan seurauksena tuulivoiman kaltaiset energiamuodot vahvistavat asemaansa. Niiden avulla voidaan vähentää myös energiariippuvuutta Venäjästä. Tämä on yksi syy, miksi Euroopan unioni haluaa panostaa uusiutuvaan energiaan. Tuontiriippuvuuden vähentämisen lisäksi tuulivoima on keino vauhdittaa vihreää siirtymää, leikata hiilidioksidipäästöjä ja edistää vetytalouden toteutumista. Tuulivoimalaitosten määrän kasvu ei lisää pelkästään puhtaan sähkön tarjontaa markkinoilla. Kaukolämpöala ennustaa sähkön käytön yleistyvän lämmön tuotannossa. Tuulisähkö sopii erityisen hyvin varastoitavan lämmön tuottamiseen. Silloin kun tuulisähköä on runsaasti tarjolla, voidaan tuulisähköllä lämmittää lämpöakkujen tai suurten lämpövarastojen vesiä. Talvikaudella varastojen sisältämää energiaa voidaan käyttää kaukolämpöverkoissa.

Lähde: Energiauutiset