Tuhkalannoituksella voidaan merkittävästi lisätä puiden kasvua, edistää metsien terveyttä ja vähentää soiden kunnostusojitustarpeita. Valtakunnallisena tavoitteena on tuhkalannoituksen määrän kolminkertaistaminen 30 000 hehtaariin vuotta kohden. – Tuhkalannoitus tarjoaa kustannustehokkaan ja kiertotaloutta tukevan ratkaisun, joka lisää metsien taloudellista ja ekologista arvoa sekä parantaa hiilinielujen muodostumista, kertoo yliopistonlehtori Rose Matilainen Jyväskylän yliopistosta.
Ravinteet ja metallit tarkassa analyysissä yliopiston kehittämillä menetelmillä
Vihreään siirtymään ratkaisuja tuhkan hyötykäytön ja tuhkalannoituksen lisäämisellä -hanke (Heleä) on Jyväskylän ammattikorkeakoulun koordinoima. Hankkeessa on mukana Jyväskylän yliopiston lisäksi myös Suomen metsäkeskus. – Jyväskylän yliopisto vastaa hankkeessa tuhkan laadun tutkimuksesta. Analysoimme tuhkan sisältämät ravinteet ja arvokkaat metallit yliopistolla kehitettyjen ja optimoitujen menetelmien avulla, kertoo tutkijatohtori Emilia Virtanen Jyväskylän yliopistolta.
Jyväskylän yliopisto analysoi yhteensä 26 tuhkanäytettä 20 laitokselta Keski-Suomesta. Näytteet sisälsivät sekä pohja- että lentotuhkaa. – Tuloksemme osoittivat, että puutuhkissa on keskimäärin enemmän ravinteita esimerkiksi fosforia ja kaliumia ja vähemmän haitallisia aineita kuten arseenia, kadmiumia, nikkeliä, kuparia ja kromia, selventää Virtanen.
Vaikka suurin osa analysoiduista tuhkista soveltuu sellaisenaan metsälannoitteeksi, voi puu- ja turvetuhkien käyttöä rajoittaa niiden korkeat haitta-ainepitoisuudet, erityisesti arseenin ja kadmiumin osalta.
Lähde: Jyväskylän yliopisto
The post Tuhkatutkimus tukee metsälannoituksen kehittämistä ja kiertotaloutta appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.