Hankkeessa arvioitiin turvesoiden käyttöä taloudellisuuden, aluetalouden ja ympäristövaikutusten näkökulmista. Tutkittuja kasveja olivat muun muassa ruokohelpi, kuituhamppu, paju, nurmi ja hieskoivu. Työtä toteuttivat Luken ohella GTK, Centria-ammattikorkeakoulu ja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, rahoittajana Keski-Pohjanmaan liitto Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF).
Hieskoivu osoittautui kannattavimmaksi vaihtoehdoksi: se kasvaa hyvin suonpohjilla ja soveltuu biohiilen raaka-aineeksi. Silti aurinkoenergiahankkeet voivat tuottaa metsitystä paremmin jo kohtuullisilla vuokrilla.
Ruokohelpi nousi lupaavimmaksi peltokasviksi, etenkin jos sen kuivitusominaisuudet hinnoiteltaisiin oikein. Se sopii myös kasvualustamateriaaliksi ja biokaasun tuotantoon, mutta laitoskokojen ja markkinoiden on oltava riittävän suuret.
Pelkkä biomassan tuotanto ei kuitenkaan korvaa turvetuotannon aluetaloudellisia vaikutuksia. Sen sijaan ennallistaminen ja hiilimarkkinat voivat tulevaisuudessa tarjota uusia tulonlähteitä maanomistajille – ja samalla tukea Keski-Pohjanmaan maatalouden kestävää tulevaisuutta.
Lähde: Luke
The post Turpeennoston jäljiltä vapautuu tuottavaa maata – käytön haasteena kannattavuus appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.