Tutkijat selvittävät, miksi Etelämantereen jään määrä kasvaa paikallisesti – tutkimusmenetelmiä testataan Lapissa

Pitkäaikaisten mittausten perusteella tiedetään, että Etelämantereen reuna-alueiden jäämassa vähenee. Kuitenkin Kuningatar Maudin Maalla, jossa Suomen tutkimusasema Aboa sijaitsee, jään määrä on kasvanut useita metrejä. Mahdollisena selityksenä pidetään lumisateiden lisääntymistä lämpenevässä ilmastossa, mutta ilmiön ymmärtämiseksi tarvitaan lisää tutkimustietoa. ”Jäämassan merkittävä lisääntyminen poikkeaa täysin Etelämantereen muiden reuna-alueiden kehityksestä, joten sen taustalla olevin syiden ymmärtäminen on todella tärkeää”, sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Aku Riihelä. Maanmittauslaitoksen ja Ilmatieteen laitoksen uudessa, Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessa tutkijat selvittävät syitä lisääntymiselle yhdistämällä satelliittihavaintoja, jäätikkömalleja ja kenttämittauksia.

Ilmatieteen laitos vastaa hankkeessa kaukokartoituksesta, eli jäätikön tutkimisesta satelliittien kyydissä olevien mittalaitteiden tuottaman tiedon avulla. “Satelliiteista saadaan monipuolista tietoa mannerjäätikön tilasta ja kehityksestä. Esimerkiksi SAR-satelliittitutkien avulla nähdään, miten nopeasti jäähyllyt virtaavat merta kohti. Altimetreiksi kutsutut satelliittimittalaitteet taas paljastavat jäätikön pinnan korkeuden muutokset. Ne kertovat alueen lumisateiden ja sulamisen suhteesta”, kertoo Aku Riihelä. Tutkijat valmistautuvat Etelämantereen olosuhteisiin testaamalla tutkimusmenetelmiä Suomen Lapissa. ”Sääolosuhteet Etelämantereella saattavat muuttua nopeasti, ja erityisesti voimakkaat tuulet vaikuttavat mittausten tekemiseen. Lapissa keräämme dataa satelliiteista, laserkeilaamme lunta sekä suunnittelemme ja harjoittelemme mittauskaluston logistiikkaa, jotta tutkimukset paikan päällä Aboalla sujuvat mahdollisimman tehokkaasti”, sanoo tutkimusprofessori Antero Kukko Maanmittauslaitoksesta.

Lähde: Ilmatieteen laitos