Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkijat Sampo Pihlainen ja Santtu Karhinen tutkivat artikkelissaan metsäsektorin vihreän siirtymän vaikutuksia maakuntien talouteen ja työllisyyteen. “Suomen metsäsektori ei ole kestävällä pohjalla. Ilmasto- ja luontovelvoitteiden täyttäminen vaatii muun ohessa hakkuiden vähentämistä ja niiden toteutustavan muutoksia. Se vaikuttaa yrityksiin ja niiden työntekijöihin, ja vaikutukset ovat isoja etenkin alueellisesti”, Pihlainen sanoo.

Tutkijat käyttivät analyysissään Suomen kansantalouden rakennetta kuvaavaa ENVIMAT-mallia. Sen avulla on pystytty arvioimaan aiempaa kattavammin siirtymän vaikutuksia talouteen ja työllisyyteen eri maakunnissa. Mallilla pystytään ottamaan huomioon suorien vaikutusten ohella myös välilliset vaikutukset, joita syntyy esimerkiksi metsäalan käyttämistä kuljetuspalveluista. “Metsäsektori on yhä iso osa Suomen taloutta. Sen osuus arvonlisästä on noin seitsemän prosenttia, mutta alueellisesti alan merkitys on vielä suurempi. Itä- ja Pohjois-Suomessa osuus on selvästi yli kymmenen prosenttia. Esimerkiksi Etelä-Karjalassa jopa 28 prosenttia arvonlisästä ja jopa 16 prosenttia työpaikoista on kytköksissä metsäalaan”, Karhinen toteaa.

Tällä hetkellä metsäsektori työllistää 100 000 henkilöä. Metsätalous ei ole Suomessa loppumassa ja uudet korkean jalostusarvon puutuoteinnovaatiot voivat jopa kasvattaa alan tuomaa arvonlisää. Samalla esimerkiksi uusiutuvien energialähteiden käyttöönotto ja energiatehokkuutta parantavat alat synnyttävät uusia työpaikkoja. “Metsäsektorin nykyisten työpaikkojen tilalle tarvitaan uusia. Ne eivät synny tyhjästä, vaan tarvitaan aktiivisia toimia ja niillä alkaa olla kiire. Esimerkiksi Itä-Suomessa siirtymää vaikeuttaa se, että siellä Puolustusvoimien tutkavalvonta on rajoittanut tuulivoimarakentamista ja itäraja on ollut kiinni”, Karhinen huomauttaa.

Pihlainen ja Karhinen suosittelevat, että Suomen on viipymättä valmisteltava metsäsektorin siirtymän suunnitelma. Sen laadintaan ja toteutukseen on otettava mukaan kaikki keskeiset ryhmät, joita ala koskettaa. “Pelkkä suunnitelma ei tietenkään riitä, vaan sen on sisällettävä kannustimia sekä muutosten aikataulu. Metsäsektorin siirtymässä mukana oleville haavoittuville ryhmille on taattava taloudellista tukea ja uudelleenkoulutusta. Suomen kannattaa edistää korkeamman jalostusarvon puupohjaisten tuotteiden kysyntää suosimalla niitä julkisissa hankinnoissa ja vaikuttamalla sääntelyyn Euroopan unionissa”, Pihlainen ehdottaa.

Oikeudenmukaisen siirtymän tila Suomessa 2025 aloittaa Kalevi Sorsa -säätiön uuden kahden vuoden välein julkaistavan kirjasarjan. Raportin kymmenessä artikkelissa 24 tutkijaa selvittää kestävyyssiirtymän vaikutuksia metsäalalla, maataloudessa, maa- ja meriliikenteessä sekä energiasektorilla. Artikkeleissa arvioidaan myös sitä, miten siirtymä voitaisiin toteuttaa oikeudenmukaisesti.

Kirja on saatavissa painettuna, sähkökirjana, ja ilmaisena PDF-versiona Kalevi Sorsa -säätiön verkkosivuilta. Kirjan on kustantanut Into Kustannus ja toimittanut Janne M. Korhonen. Kirjan julkaisuun on saatu rahoitusta Palkansaajasäätiöltä, Kuluttajaosuustoiminnan säätiöltä ja Riihi-säätiöltä. 

Kalevi Sorsa -säätiö järjestää kirjan pohjalta keskustelutilaisuuden maanantaina 25.11.2024 kello 17.00–19.00 Helsingin yliopiston Tiedekulman Stagella (Yliopistonkatu 4, Helsinki). Tapahtumaan voi ilmoittautua tapahtumasivulla, jossa on myös sen tarkempi ohjelma. Lisäksi kansanedustaja Matias Mäkynen haastattelee Janne M. Korhosta kirjasta Helsingin kirjamessuilla 24.10.2024 kello 17.30–18.00 (Suomenlinna-Sali).

Lähde: Kalevi Sorsa -säätiö

The post Tutkimus: Metsäsektorin vihreä siirtymä vaikuttaa eniten Itä- ja Pohjois-Suomen työpaikkoihin appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.