Haastattelemalla suomalaisia yrityksiä maatalouden ja elintarvikealan, metsätalouden, kaivostoiminnan ja tekstiiliteollisuuden aloilta tutkijat ovat havainneet useita haasteita. Tunnistettuja haasteita ovat etenkin yritysten toimien reaktiivisuus, epävarmuus säädösten sisällöstä, sääntelyn luomat ristiriitaiset vaatimukset ja riittävien resurssien kohdentamiseen liittyvät kysymykset. ”Tutkimuksesta käy hyvin ilmi, että kumulatiivisten vaikutusten alaisena olevien suomalaisyritysten päähuoli ei sinällään ole yliregulaatio, kilpailukyky tai BKT, vaan enemmänkin EU:n itse luoma epävarmuus – mukaan lukien riski perääntymisestä keskeisistä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman (Green Deal) ja vihreän siirtymän tavoitteista. Jos keskeisiin logiikoihin ei voi luottaa pitkällä tähtäimellä, riskinä on, että tämä normalisoi suomalaisyrityksissä täysin reaktiivista kestävyysstrategiaa – strategiaa, joka on jo nykyisellään kovin reaktiivista”, sanoo tutkimuksen johtaja Nikodemus Solitander Kauppakorkeakoulu Hankenista.
Raportin mukaan sääntelyyn hyvin valmistautuneet yritykset ovat luottavaisia omiin valmiuksiinsa, mutta nekin ovat huolissaan toimittajiensa kyvyistä täyttää sääntelyn vaateet. ”Parantaaksemme kestävyyskäytäntöjä ja navigoidaksemme EU:n monimutkaisessa sääntelykentässä suosittelemme muun muassa lisää sisäistä yhteistyötä toimitusketjuissa, moniammatillisten työryhmien perustamista ja selkeämpää viestintää”, sanoo Solitander.
CEULA-projektin (Cumulative Effects of EU Sustainability Legislation: Impacts on Finnish firms) tehtävänä oli tutkia viiden EU:n kestävyyssääntelyinstrumentin vaikutuksia suuriin suomalaisiin yrityksiin ja niiden globaaleihin toimitusketjuihin. Raportin ovat kirjoittaneet Hankenin tutkijat Nikodemus Solitander, Martin Fougère, Heidi Herlin, Neema Komba, Amin Maghsoudi yhdessä Dorothée Camboun (Helsingin yliopisto), Mikko Rajavuoren (Turun yliopisto), Elina Sagne-Ollikaisen (Åbo Akademi) ja Juho Salorannan (Itä-Suomen yliopisto) kanssa.
Tutkimus keskittyy metsäkatoasetukseen (EUDR), huolellisuusvelvoitedirektiiviin (CSDD), hiilirajamekanismiasetukseen (CBAM), pakkotyöasetukseen (FLR) ja ekosuunnitteluasetukseen (ESPR)
Lähde: Svenska handelshögskolan
The post Tutkimus: Miten EU:n kestävyysääntelyt vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.