Tutkimus: Pohjoismaiset eläkerahastot voivat edistää kestävää kehitystä

Pohjoismaisilla eläkerahastoilla on merkittävä rooli kestävän siirtymän vauhdittajina: niiden sijoituksilla voidaan sekä vaikuttaa suoraan yritysten toimintaan että näyttää suuntaa muille sijoittajille. Vaikka sijoitukset ovat muuttumassa kestävämmiksi, ohjautuu eläkevarallisuutta Pohjoismaissa yhä myös kestämättömiin kohteisiin.

Miten ympäristö- ja ilmastovaikutukset huomioidaan eläkevarojen sijoittamisessa Miten eläkerahastot vastaavat ulkopuolelta tuleviin vaatimuksiin – esimerkiksi ympäristöjärjestöiltä tai eläkesäästäjiltä – jotka edellyttävät fossiilisista polttoaineista luopumista Entä miten vastuullisuudesta vastaavat asiantuntijat ja varainhoitajat työskentelevät kestävyyskysymysten parissa, ja millaisia seurauksia heidän työllään on tulevaisuudelle, jota varten eläkevarallisuus on olemassa

Näihin kysymyksiin etsivät vastauksia Fossil Free Futures – Divestment Across the Nordic Countries -hankkeen tutkijat Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa. Hanke on osa Tulevaisuuden haasteet Pohjolassa -tutkimusohjelmaa ja siinä pureudutaan monimutkaisiin teemoihin, jotka liittyvät eläkejärjestelmiin, ilmastonmuutokseen ja globaaleihin rahoitusmarkkinoihin. Maiden väliset erot ja yhtäläisyydet korostuvat, kun globaalit ilmiöt, kuten rahoitus ja ilmastopolitiikka, kohtaavat kansalliset eläkejärjestelmät. Yksi isoimmista eroista liittyy siihen, nähdäänkö kestävyyskysymykset poliittisina, eettisinä vai ensisijaisesti taloudellisina. – Olemme tarkastelleet erityisesti sitä, kuka nostaa esiin fossiilisten polttoaineiden roolin eläkevarallisuudessa. Olemme kiinnostuneita myös siitä, miten eläkevarojen sijoittamisesta vastaavat toimijat näihin kysymyksiin vastaavat, kertoo hankkeen johtaja, sosiologian professori Linda Soneryd Tukholman yliopistosta.

Kestävään siirtymään vaikuttavia voimia ei voi ymmärtää ilman sekä muutosta edistävien toimijoiden että siihen liittyvien esteiden tarkastelua. Tanskassa eläkerahastot ovat jäsenpohjaisia, mikä on nopeuttanut fossiilisista polttoaineista luopumista: muutos on tullut ennen kaikkea eläkesäästäjien omasta aloitteesta. Ruotsissa teemaa ovat edistäneet muun muassa eläkevarojen hoitajat, ja aihetta on käsitelty myös eduskunnassa. Lisäksi ympäristöjärjestöt ovat seuranneet tilannetta aktiivisesti.

Tätä voidaan kutsua jaetun tiedon kehyksiksi: kuinka paljon valtaa ja vastuuta jätetään rahoitustoimijoille, mikä on asiantuntijoiden rooli, kenellä on pääsy tietoon ja millaisia demokraattisia foorumeita on käytettävissä?
– Kyse on myös rahoitustoimijoiden suhteesta laajempaan ilmastopolitiikkaan. Norja on tukenut voimakkaasti sademetsien suojelua, mutta vuonna 2025 Norjan öljyrahasto toimi vastoin oman eettisen neuvostonsa suosituksia ja sijoitti kaivostoimintaan, joka uhkaa Amazonin sademetsiä. Tällaiset ristiriidat heikentävät kansalaisten luottamusta päätöksentekijöihin, Soneryd sanoo.

Norjan öljyrahaston eettistä hallintaa käsittelevä tutkimus osoittaa, että eettisellä viitekehyksellä voi olla useita tehtäviä. Näin toteavat hankkeen norjalaisen tiimin tutkijat Bård Lahn ja Sebastian Svenberg. – Eettinen viitekehys on mahdollistanut aktiivisen otteen sosiaalisiin ja ympäristökysymyksiin. Samalla se on avannut tilaa norjalaisen väestön kritiikille. Nyt he voivat odottaa, että päättäjät toimivat moraalisesti oikeaksi koetulla tavalla.

Lisätietoja:
Linda Soneryd
Tukholman yliopisto
linda.soneryd@score.su.se

Lähde: Svenska litteratursällskapet i Finland