Tutkimus: Suomalaisyritysten arviot omasta ja muiden toimijoiden ympäristövastuullisuudesta ovat parantuneet selvästi kahden vuoden aikana

Suomalaisyritysten arviot omasta ja muiden toimijoiden ympäristövastuullisuudesta ovat parantuneet selvästi kahden vuoden aikana, käy ilmi tuoreesta tekstiilipalveluyritys Lindströmin teettämästä ja tutkimusyhtiö Verianin toteuttamasta tutkimuksesta. Suurten yritysten vastauksissa myönteinen kehitys on kaikkein selvintä. Kun yrityksiltä kysyttiin, minkä arvosanan (asteikolla 4–10) ne antaisivat omalle organisaatiolleen ympäristövastuun huomioinnista, keskiarvoksi saatiin 8,0, kun vuosi sitten vastaava luku oli 7,8. Oma yritys sai kyselyyn vastanneilta paremmat arvosanat kuin muut suomalaisyritykset: muiden suomalaisyritysten toiminta arvioitiin nyt arvosanalla 7,5 verrattuna vuoden takaiseen 7,4:ään. “Yritykset ovat kriittisiä, mutta tunnistavat myös kehityksen omassa toiminnassaan. Positiivista on erityisesti se, että vastuullisuustyö on muuttumassa strategiseksi ja pysyväksi osaksi toimintaa”, toteaa Lindströmin Suomen maajohtaja Pasi Saarinen.

Kyselyn perusteella suuret yritykset (yli 250 työntekijää) arvioivat sekä oman että muiden suomalaisten yritysten ympäristövastuun huomioimisen selvästi muuta vastaajajoukkoa korkeammalle. Suurten yritysten antama kouluarvosana omalle toiminnalle oli keskimäärin 8,3, kun pienten ja keskisuurten yritysten arviot olivat noin 7,8. ”Suuret yritykset ovat usein pidemmällä vastuullisuustyössä – niillä on todennäköisemmin resursseja, rakenteita ja strategisia ohjelmia vastuullisuuden systemaattiseen edistämiseen. Samalla ne tunnistavat aiempaa paremmin myös muun yrityskentän kehityksen. Myös EU-lainsäädäntö on edellyttänyt suurilta yrityksiltä tiukempaa vastuullisuusraportointia, mikä on ohjannut tekemistä oikeaan suuntaan”, toteaa Saarinen.

Yleisimmät tavat pienentää ympäristökuormaa ovat kierrätyksen tehostaminen (89 % yrityksistä käyttää), kestävyyteen liittyvien tavoitteiden sisällyttäminen strategiaan (77 %) ja luonnonvaroja säästävien tuotteiden ja palveluiden valinta (11 %). Tänä vuonna 77 prosenttia kertoi, että kestävyystavoitteet ovat osa strategiaa. ”Strategisen lähestymisen kanssa on kuitenkin ristiriidassa se, ettei ympäristövastuullisuus edelleenkään ole johdon mittari. Vain 11 prosenttia yrityksistä on sitonut kestävyyden johdon palkitsemiseen – tämä luku ei ole juurikaan muuttunut viime vuodesta”, korostaa Saarinen.

Ympäristövastuun toteutuksessa käytettyjen keinojen kirjo on kasvanut. Kiinnostavaa kuitenkin on, että kaksi konkreettista säästötoimea ovat jääneet kehityksestä jälkeen: Työmatkustamista ei ole vähennetty toissavuodesta – mahdollisesti pandemian jälkeisen liiketoiminnan normalisoitumisen vuoksi. Myöskään huonelämpöä ei ole laskettu, mihin sähkön hinnan merkittävä lasku saattaa osaltaan vaikuttaa. Tutkimus osoittaa, että vastuullisuus ei ole enää kilpailuetu samassa määrin kuin aiemmin. ”Vastuullisuus on monille yrityksille jo oletusarvo, ei poikkeus. Organisaatiot erottuvat nyt pikemminkin konkreettisilla teoilla kuin periaatelinjauksilla”, Saarinen toteaa.

Yritykset raportoivat edelleen huomioivansa tekstiilihankinnoissaan vastuullisuusnäkökulmat: noin 56 prosenttia pitää ympäristövastuuta vähintään jonkin verran ostopäätöksiin vaikuttavana tekijänä. Samalla kuitenkin laatu (71 %), hinta (50 %) ja räätälöitävyys (64 %) arvioidaan vielä tärkeämmiksi.

Tutkimuksen toteutti Verian kesäkuussa 2025. Siihen osallistui 300 suomalaista yrityspäättäjää, jotka vastaavat yritysten hankinnoista. Aineisto kerättiin tietokoneavusteisin puhelinhaastatteluin ja otos edustaa suomalaisia yrityksiä toimialan ja henkilöstömäärän mukaan. Tulosten virhemarginaali on ±5,6 prosenttiyksikköä. Kysely tehtiin viimeksi kaksi vuotta sitten.

Lähde: Lindström