Uusanalyysi paljastaa, miten allergiaa aiheuttavien siitepölyjen määrä ilmassa on muuttunut vuosikymmenten aikana

Allergioiden, kuten siitepölyallergioiden, lisääntyminen on yleisesti liitetty länsimaiseen elämäntapaan. Kuinka merkittävästi ympäristö vaikuttaa allergioihin? Selittääkö ilmassa olevan siitepölyn määrän allergioiden lisääntymistä? Tai ovatko siitepölyhiukkaset allergeenisempia kuin 20 tai 40 vuotta sitten? Näitä Ilmatieteen laitoksen tutkijat selvittävät niin kutsun uusanalyysin keinoin; uusanalyysissä aiemmin kerätyt havainnot yhdistetään tietokoneella laskettavaan malliin. Tutkijat yhdistivät tuoreimmassa analyysissään 34 Euroopan maan siitepölyhavainnot Ilmatieteen laitoksella kehitetyn SILAM-mallin arvioimiin siitepölypitoisuuksiin neljän viime vuosikymmenen ajalta.

“Allergiaoireita aiheuttavien siitepölyjen pitoisuuksien ja kehityssuunnan takautuva arviointi on tärkeää, jotta voimme ymmärtää siitepölyallergioiden epidemiologiaa ja mallintaa altistumis-vastesuhteita. Tämän tiedon avulla voimme lopulta auttaa siitepölylle allergisia ihmisiä”, sanoo uusanalyysin päätutkija, Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Mikhail Sofiev.

Tutkijat keskittyivät uusanalyysissä niiden puulajien siitepölyihin, jotka aiheuttavat Euroopassa paljon allergiaoireita eli leppään, koivuun ja oliivipuuhun. Nämä puut kukkivat keväällä tuottaen ilmassa kulkeutuvaa siitepölyä. Monilla Euroopan alueilla ne aloittavat allergiakauden. Puut ovat herkkiä lämpötilan nousulle, mikä tarkoittaa, että kukinta-aika alkaa nyt lähes kuukautta aikaisemmin kuin 40 vuotta sitten. Uusanalyysi kuitenkin osoitti, ettei ilmassa olevan siitepölyn määrä kasva kaikkialla. Puut noudattavat yleensä kahden vuoden sykliä, eli runsassiitepölyistä kautta seuraa usein vähäsiitepölyinen kausi ja päinvastoin. Tämä sykli voi kuitenkin häiriintyä, jos kevät ja kesä ovat erityisen ankarat, esimerkiksi kuivuuden tai helleaaltojen takia, tai päinvastoin, jos vettä on riittävästi ja lämpötilat ovat suotuisat.

Siitepölypitoisuuksien uusanalyysi auttaa ymmärtämään näitä ja muita kehityskulkuja. Sen ensimmäinen arvio tehtiin Euroopan Lancet Countdown -raporttia varten ja se vahvisti suurelta osin alueelliset erot siitepölymäärän kehityksestä. Tarkempia tutkimuksia ja laajennuksia uusanalyysiin on jo työn alla. “Olemme erittäin mielenkiintoisen matkan alussa”, jatkaa Mikhail Sofiev. “Monikansallinen tiimi, joka mahdollisti uusanalyysin, valmistautuu jatkamaan työtään. Kehitetty teknologia avaa uusia mahdollisuuksia. Seuraavat uusanalyysin versiot kattavat lisää lajeja, jotka ovat tärkeitä myös maatalouden, metsätalouden, ilmastotutkijoiden, biodiversiteettitutkijoiden ja muiden käyttäjien kannalta.”

Lähde: Ilmatieteen laitos