Vain pieni osa lohen vaelluspoikasista selviää alasvaelluksesta Iijoella – pullonkaulana Pahkakosken voimalaitos

Luonnonvarakeskus (Luke) toteutti kesällä 2023 Iijoella tutkimuksen, jossa tarkasteltiin lohen vaelluspoikasten alasvaellusta. Viiden voimalan läpi jokisuulle selviytyi keskimäärin vain 7 % vaelluspoikasista. Selviytymisen pullonkaulaksi osoittautui Pahkakosken voimalaitos, jonka yläpuolelle pysähtyi yli puolet vaelluspoikasista riippumatta siitä, oliko se ensimmäinen vai toinen vaelluspoikasten kohtaama voimalaitos. Lisäksi ne vaelluspoikaset, jotka uivat Pahkakosken voimalaitoksen läpi, viipyivät padon yläpuolella keskimäärin useita vuorokausia. Haapakosken alasvaellusväylän käyttämisen ei havaittu lisäävän vaelluspoikasten selviytymistä Pahkakoskelle tai jokisuulle verrattuna poikasiin, jotka uivat turbiinien läpi.

Useissa alasvaellustutkimuksissa vaelluspoikasten on havaittu ohittavan ensimmäisen kohtaamansa voimalaitoksen verraten hyvällä teholla, ja ongelmien on arvioitu kertautuvan vasta seuraavilla voimalaitoksilla. ”Pahkakosken voimalaitoksen ohittaminen oli kuitenkin erittäin heikkoa riippumatta aikaisemmasta voimalaitoksen läpäisystä. Tämä osoittaa, että voimalaitoksen rakenne ja olosuhteet sen lähellä ovat hyvin keskeisessä roolissa alasvaelluksen onnistumisen kannalta,” kertoo tutkija Riina Huusko. Tulosten perusteella keskeinen vaelluskalakantojen elvyttämisen toimenpide Iijoella on parantaa vaelluspoikasten selviytymistä voimalaitospatojen ohi. Elvyttämishankkeiden alkuvaiheessa vaelluspoikasten selviytymistä voidaan tukea myös ottamalla poikasia kiinni ylimmällä voimalaitoksella Haapakoskella ja kuljettamalla ne jokisuulle.

Tutkimuksesta saatiin tietoa myös lohen vaelluspoikasten käyttäytymisestä Pahkakosken voimalaitospadon yläpuolella. Tätä tietoa voidaan hyödyntää alasvaellusyhteyden suunnittelussa. Iijoen ylimmälle voimalaitokselle, Haapakoskelle, alasvaellusyhteys on rakennettu ensimmäisenä Suomessa vuosina 2019–2021. Se koostuu voimalaitospadon yläpuolella olevasta ohjausaidasta ja voimalaitospadon ohittavasta alasvaellusväylästä. ”Haapakosken alasvaellusyhteyden jälkeen vaelluspoikasten pitää selvitä vielä neljän voimalaitoksen läpi. Todennäköisesti alasvaellusyhteyksiä tarvitaan siis myös muille voimalaitoksille. Haapakosken alasvaellusväylän kehitystyö ja siitä saatavat tulokset ovatkin tärkeässä roolissa jatkon kannalta,” Huusko kertoo.

Tutkimusta rahoittivat maa- ja metsätalousministeriö Nousu-ohjelman kautta sekä Luonnonvarakeskus. Tutkimus oli osa Lohi Iijokeen -hankekokonaisuutta, jota koordinoi Pohjois-Pohjanmaan liitto.

Lähde: Luke