Euroopassa on satoja korkeakoulujen yhteydessä toimivia opiskelijaradioasemia. Silti tämä kaupallisen ja julkisrahoitteisen radion ulkopuolella toimiva mediamuoto on jäänyt tutkimuksellisesti vähläle huomiolle. Ari Hautaniemen väitöskirjatutkimus tuottaa ensimmäisen kokonaisvaltaisen katsauksen eurooppalaiseen opiskelijaradioon ja etenkin sen kulttuuriin.
Opiskelijaradiolla tarkoitetaan oppilaitoksen yhteydessä toimivaa radioasemaa, jonka toiminnasta vastaavat pääosin vapaaehtoiset opiskelijat. Opiskelijaradio tunnetaan parhaiten Yhdysvalloista, jossa jo 1900-luvun alkupuolella syntynyt college radio nosti ensimmäisenä tietoisuuteen valtavirtamediaan liian omalaatuisia yhtyeitä, kuten Nirvana, R.E.M., U2 ja The Cure.
Myös Euroopassa opiskelijaradio on ollut läsnä yli puoli vuosisataa, tarjoten väyliä nuorisokulttuurin nousulle, vaihtoehtokulttuureille, sekä poliittiselle keskustelulle. Myös Suomessa opiskelijat olivat mukana kehittämässä radiota jo viime vuosituhannen alussa. – Vaikka aktiivisia asemia on vain kourallinen ja viime vuosina näistäkin moni on lakkautettu, Suomessa, kuten muuallakin Euroopassa opiskelijaradiota ohjaa kokeellisuus, oma-aloitteisuus ja vaihtoehtoisuus. Tämä eetos toistuu maasta toiseen, vaikka jokainen asema on syntynyt itsenäisesti, omista lähtökohdistaan, Hautaniemi toteaa.
Vahva kulttuuri pitää organisaation hengissä
Hautaniemi on tarkastellut opiskelijaradiota sosiologisen organisaatiotutkimuksen näkökulmasta. Aiemman tutkimuksen mukaan kansallinen kulttuuri vaikuttaa vahvasti myös organisaatioihin. 21 maasta kerätyn aineiston perusteella Hautaniemi kuitenkin havaitsi, että eurooppalaiset opiskelijaradiot jakavat hätkähdyttävän samanlaisia arvoja, asenteita ja vahvan identiteetin, jonka keskiössä on yhteisöllisyydestä kumpuava halu tuottaa sisältöä, joka haastaa kuulijan olemaan aktiivinen. – Jaettu käsitys olemassaolon tarkoituksesta luo yhteenkuuluvuuden tunnetta ja merkityksellisyyttä, joka auttaa asemia selviämään huolimatta opiskelijaradioille ominaisista haasteista, kuten johtamiskokemuksen puutteesta, rahoituksen epävarmuudesta ja jatkuvasta opiskelijoiden vaihtuvuudesta, Hautaniemi toteaa.
Samalla tutkimus auttaa ymmärtämään, mitkä tekijät auttavat muitakin organisaatioita selviytymään jatkuvien muutosten ja resurssipaineiden keskellä. – Vahva kulttuuri voi pitää organisaation hengissä, vaikka kulttuuria ei tietoisesti johdettaisi. Hautaniemen mukaan opiskelijaradiot ovatkin poikkeuksellisia oppimisympäristöjä, joiden pedagogisia hyötyjä yrittäjämäisestä asenteesta tekemällä oppimiseen kannattaisi korkeakouluissa arvioida nykyistä huolellisemmin – etenkin jos harkinnassa on aseman lakkauttaminen. Ari Hautaniemi työskentelee Design for Futures -tutkimusryhmässä LAB-ammattikorkeakoulussa Lahdessa.
Väitöstilaisuus perjantaina 5. joulukuuta
Yhteiskuntatieteiden maisteri Ari Hautaniemen sosiologian alaan kuuluva väitöskirja There is a Light that Never Goes Out – The Organisational Culture of European Student Radio tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 5.12.2025 klo 12. Paikkana on keskustakampuksen Linna-rakennuksen Väinö Linna -sali (Kalevantie 5, Tampere). Vastaväittäjänä toimii yhteiskuntatieteiden tohtori, professori Fredrik Stiernstedt Södertörnin yliopistosta Ruotsista. Kustoksena toimii yhteiskuntatieteiden tohtori, emeritusprofessori Harri Melin Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.
Lähde: Tampereen Yliopisto
The post Väitös: Eurooppalaiset opiskelijaradiot jakavat vahvan identiteetin appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.