VATT: verotarkastusten seurauksena yritysten raportoidut voitot nousevat pysyvästi ja harmaa talous vähenee

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT), Tampereen yliopiston ja Verotutkimuksen huippuyksikön (FIT) tutkimuksessa selvitettiin, miten riskiperusteiset verotarkastukset vaikuttavat yritysten toimintaan ja verotuloihin. Tutkimuksen aineistona käytettiin verottajan tietoja kaikista Suomen yritysten verotarkastuksista vuosina 2003–2016 yhdistettynä yritysten veroilmoituksiin. Tutkimuksessa tarkastettujen yritysten veroilmoituksia verrattiin samankaltaisiin yrityksiin, joita ei tarkastettu. Menetelmä rajasi vertailun lähinnä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, joihin merkittävä osa verotarkastuksista kohdistuu ja joista löytyy myös paljon tarkastamattomia yrityksiä.

Tutkimuksen mukaan verotarkastukset eivät ainoastaan lisää verotuloja, vaan saattavat myös siirtää markkinaosuutta rehellisesti toimineille yrityksille. Verotarkastuksen jälkeen yritysten konkurssiriski nousi keskimäärin 39 prosenttia verrattuna tarkastamattomiin yrityksiin, joiden konkurssiriski oli 4,6 prosenttia. Lisäys johtui kuitenkin täysin niistä yrityksistä, joilta tarkastuksessa paljastui maksamattomia veroja. ”Yrityksillä, joiden verot olivat kunnossa, konkurssiriski ei noussut verotarkastuksen myötä. Tulosten perusteella verotarkastukset poistavat markkinoilta vilpillisiä yrityksiä, mikä todennäköisesti tervehdyttää kilpailua”, kertoo erikoistutkija Annika Nivala VATT:sta.

Tutkijat totesivat, että viiden vuoden kuluessa riskiperusteiset verotarkastukset johtavat keskimäärin noin 9000 euron lisäykseen verotuloissa tarkastettua yritystä kohden yritysten ja työntekijöiden tuloverotuksessa sekä arvonlisäverotuksessa. Tämä vastaa noin 40 prosenttia siitä keskimääräisestä maksamattomasta verosta, joka havaittiin suoraan tarkastuksessa. ”Verotarkastukset kasvattivat merkittävästi yritysten raportoimia veroja myös pidemmällä aikavälillä”, kertoo VATT:n johtava tutkija Tuomas Matikka.

Tarkastuksen jälkeen yritysten raportoimat voitot kasvoivat keskimäärin 12,3 prosenttia, mikä tarkoittaa noin 2 030 euron lisäystä vuodessa. Samalla yritysten arvonlisä eli liikevaihto ostojen jälkeen kasvoi 5,7 prosenttia. Se tarkoittaa noin 5 240 euroa per yritys. Voittojen kasvussa oli iso ero sen mukaan, oliko yritys maksanut veronsa oikein. Veronsa oikein maksaneiden yritysten voitot kasvoivat keskimäärin noin 6,5 prosenttia, mutta verovajeellisten yritysten voitot nousivat noin 17,5 prosenttia. Tämä korostaa riskiperusteisten tarkastusten kohdentumisen tehokkuutta: ne purevat voimakkaimmin virheellisesti tai vilpillisesti toimineisiin yrityksiin. ”Merkittävää on, että voittojen kasvu näkyi heti tarkastusvuonna ja pysyi suurempana koko viiden vuoden seurantajakson ajan, mikä viittaa pysyvämpään muutokseen yritysten raportointikäyttäytymisessä”, toteaa Matikka.

VATT:n, Tampereen yliopiston ja Verotutkimuksen huippuyksikön tutkimus osoittaa, että verotarkastus lisää yritysten raportoimaa toimintaa kokonaisvaltaisesti. Liikevaihto kasvoi tarkastuksen jälkeen keskimäärin 4,5 prosenttia, työvoimakustannukset 6,1 prosenttia, palkkakulut 6,8 prosenttia ja työntekijöiden määrä 2,8 prosenttia. Yritysten muuttuvat kulut kasvoivat vain 1,8 prosenttia eikä tämä muutos ollut tilastollisesti merkitsevä. Muuttuvat kulut ovat tuotannosta riippuvia menoja, kuten esimerkiksi materiaalien ja palvelujen hankintoja. Jos tuotanto kasvaa, materiaaleja tuotantoon tarvitaan enemmän. Tutkijat tulkitsevat, että monet yritykset olivat aliraportoineet tulojaan ja etenkin työvoimakustannuksiaan välttääkseen veroja, ja verotarkastus muutti tätä käytäntöä pysyvästi.

VATT:n, Tampereen yliopiston ja Verotutkimuksen huippuyksikön tutkimus on hyväksytty julkaistavaksi vertaisarvioidussa International Tax and Public Finance-julkaisussa.

Lähde: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT