Otsoniaukon koko riippuu stratosfäärin lämpötilasta, tuuliolosuhteista ja ihmisperäisistä otsonia tuhoavista yhdisteistä. Tutkija Kaisa Lakkalan mukaan tämänvuotiset havainnot ovat rohkaisevia ja osoittavat kansainvälisen yhteistyön, erityisesti Montrealin pöytäkirjan, onnistumisen. Ilman sääntelyä otsonikerroksen heikkeneminen olisi voinut edetä katastrofaaliseksi.
Vuonna 2025 otsoniaukko muodostui varhain ja kasvoi syyskuun alussa 21 miljoonaan neliökilometriin, selvästi pienemmäksi kuin vuoden 2023 huippu (26 miljoonaa km²). Vaikka aukko pysyi suurena syys–lokakuussa, se alkoi supistua nopeasti marraskuun alussa ja päättyi varhain joulukuun alussa.
Otsonikerroksen tilaa seurataan tarkasti maailmanlaajuisesti. Suomessa Ilmatieteen laitos mittaa otsonia Helsingissä, Jokioisissa ja Sodankylässä sekä UV-säteilyä seitsemällä asemalla. Pohjoisen pallonpuoliskon otsonikerroksen ennakoidaan palautuvan 1980-luvun tasolle vuosisadan puoliväliin mennessä. Otsonikerros on elintärkeä suoja liialliselta UV-säteilyltä, ja sen seuranta jatkuu myös Etelämantereella yhteistyössä Argentiinan kanssa.
Lähde: Ilmatieteen laitos
The post Vuoden 2025 lyhytikäinen otsoniaukko merkki oikeasta kehityssuunnasta appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.