WWF Suomi perustaa rahaston tukemaan luonnonkatastrofien torjuntaa ja jälkien korjaamista

Ilmastonmuutokseen ja sään ääri-ilmiöihin liittyvien äkillisten katastrofien määrä on globaalisti kasvanut yli 40 prosentilla viimeisten 20 vuoden aikana*. Euroopassa koetut helleaallot ovat jo vuosittaisia, ja ympäri maailmaa kärsitään tulvien, metsäpalojen, kuivuuden ja myrskyjen tuhoisista vaikutuksista. Paraikaa Amazonilla riehuvat valtavat maastopalot, ja Afrikan eteläosia koettelee poikkeuksellisen paha kuivuuskausi.

WWF perustaa luonnonkatastrofirahaston, sillä ihmiskunta ei ole vielä onnistunut ratkaisemaan aikamme suuria ympäristökriisejä. Nyt on löydettävä uusia tapoja toimia. “Mitä enemmän saamme lahjoituksia luonnonkatastrofirahastoon, sitä paremmin pystymme auttamaan hädän iskiessä. Toivomme myös, että rahaston perustaminen herättää ihmiset ajattelemaan luontokadon pysäyttämisen ja ilmastonmuutoksen hillitsemisen tärkeyttä. Jos teemme kaikkemme niiden torjumiseksi, luonto ja ihmiset säästyisivät paljolta kärsimykseltä”, Luukkonen toteaa.

Ensimmäisen lahjoituksen luonnonkatastrofirahastoon tekee vakuutusyhtiö LähiTapiola. LähiTapiola Vahinkoyhtiö lahjoittaa rahastoon 200 000 euroa. ”Luonnonkatastrofien ennaltaehkäisy tulee yhteiskunnalle aina edullisemmaksi kuin tuhojen korjaaminen. Paras vahinko onkin se, jota ei koskaan sattunut. Riskien ennaltaehkäisyn asiantuntijana haluamme yhdessä WWF:n kanssa minimoida luonnolle ja ihmisille aiheutuvia vahinkoja”, sanoo LähiTapiola Vahinkoyhtiön palvelujohtaja Markus Kääriäinen.

Sään ääri-ilmiöt aiheuttavat jo nyt mittavia tuhoja myös Suomessa. LähiTapiola on korvannut keskimäärin tuhansia merkittävien sääilmiöiden aiheuttamia vahinkoja vuosittain viimeisten 15 vuoden aikana. Eniten kustannuksia aiheuttavat myrskyt: yksittäisen myrskyn vahinkojen korvaussumma voi nousta jopa yli 50 miljoonaan euroon. ”Vakuutusyhtiönä meillä on tärkeä rooli sään ääri-ilmiöihin varautumisessa, sillä Suomessa valtio ei korvaa mitään poikkeavista sääolosuhteista aiheutuneita vahinkoja. Ilman vakuutusta vahingonkärsijä joutuu kantamaan kohtuuttomatkin vahingot yksin. Vakuuttamattomissa kohteissa vahingon aiheuttamat tuhot voivat moninkertaistua alkuperäisestä, sillä toipuminen on vaikeaa. Rahaston kautta pääsemme edistämään myös tällaisten kohteiden toipumista”, Kääriäinen kertoo.

Ilmastokriisin ja luontokadon lisäksi myös muu ihmisen toiminta aiheuttaa luonnolle uhkia. Esimerkiksi Itämerellä öljyonnettomuuden riski on kasvanut. ”Itämeri on luokiteltu erityisen herkäksi merialueeksi, jolla liikkuu isoja Venäjän tilaamia tankkereita, joiden jääkestävyys on arveluttava. Näitä tankkereita on nyt enemmän Venäjän hyökkäyssodan vuoksi. Öljyonnettomuuden sattuessa öljylautta voi levitä nopeasti rannoille ja aiheuttaa mittaamatonta tuhoa niin meriluonnolle, linnuille kuin muille eläimille. Yksi työmme kivijalka on ylläpitää ja kouluttaa vapaaehtoisia öljyntorjuntajoukkoja, jotka onnettomuuden sattuessa hälytetään WWF:n johdolla viranomaisten avuksi”, kertoo WWF Suomen pääsihteeri Luukkonen.

Luonnonkatastrofirahaston varoilla autetaan luontoa ja paikallisyhteisöjä toipumaan katastrofeista ja ennallistetaan luontoa, jotta tulevat luonnonkatastrofit eivät aiheuttaisi yhtä suurta tuhoa. Kosteikot varastoivat tulvavesiä, metsät ja kasvit suojaavat rannikoita myrskyiltä, joentörmiä ja rinteitä eroosiolta ja ehkäisevät maanvyöryjä. Mahdollisia avustuskohteita voivat olla esimerkiksi Amazonin sademetsiä tuhoavien metsäpalojen torjunta ja tuhojen korjaaminen sekä kuivuudesta tai tulvista kärsivän alueen tukeminen. Rahaston tuella on mahdollista myös ennallistaa mangrovemetsiä hirmumyrskyille alttiilla Madagaskarilla tai toteuttaa muita luontopohjaisia ratkaisuja, jotka hillitsevät myrskyjen ja tulvien voimakkuutta ja tuhoja. Suomessa WWF ylläpitää noin 10 000 vapaaehtoisen öljyntorjuntajoukkoja, jotka ovat valmiina toimimaan öljyonnettomuuden sattuessa. Ilmastonmuutos voi Suomessakin aiheuttaa kriisejä, joihin pitää vastata: esimerkiksi saimaannorppa voi tarvita ihmisen valmistamia keinopesiä pesinnän onnistumiseen, jos talvi on lumeton ja Saimaa jäätön.

Kaikki luonnonkatastrofirahastoon tulleet lahjoitukset käytetään joko WWF:n omaan tai luotettavien kumppaneiden tekemään työhön. ”Tuhojen korjaamisen ja tarkkojen varautumistoimien lisäksi on todella tärkeää keskittyä ongelmien juurisyiden ratkomiseen, jotta ongelmat eivät karkaa käsistä. Se vaatii usein pitkäjänteistä poliittista vaikuttamistyötä, jota jatkamme niin kotimaassa, EU:ssa kuin kansainvälisissä neuvottelupöydissä”, Luukkonen sanoo.

Lähde: WWF Suomi