WWF vaatii lohen kalastuksen keskeyttämistä Itämerellä – vuoron perään romahtaneet kalakannat kertovat ekosysteemin ahdingosta

Eduskunnassa käsitellään nyt Itämeren kalastuskiintiöitä ensi vuodelle. WWF vaatii lohen kalastuksen keskeyttämistä Itämeren pääaltaalla ja Pohjanlahdella katastrofaalisen heikon emokalatilanteen vuoksi. Itämereltä Pohjanlahden jokiin vaeltavien lohien määrä on romahtanut edellisen kahden vuoden aikana. Esimerkiksi Tornionjokeen nousevien lohien määrä on vähentynyt 70 prosentilla, ja emokalojen määrä on jäänyt alle puoleen tavoitetasosta. Syy lohikannan romahdukseen on toistaiseksi tuntematon. Epävarmassa tilanteessa luonnonlohen kalastus on keskeytettävä ensi vuoden ajaksi, sanoo WWF Suomen johtava kalastuksen asiantuntija Matti Ovaska. ”Kaikki lohen ylimääräinen kuolevuus on nyt saatava nollaan. Kalastuksen väliaikainen lopettaminen on ainoa tapa, jolla voimme yrittää vaikuttaa kutemaan selviävien lohien määrään.”, hän sanoo.

Lohi on vaelluskala, eli se nousee merestä jokiin kutemaan. Poikaset kasvavat joissa ja suuntaavat mereen parin-kolmen vuoden ikäisinä. Esimerkiksi tämän vuoden poikaset vaeltavat mereen pääosin vasta vuonna 2027. Lohikantojen tilaa arvioidaan mereen vaeltavien poikasten määrällä. Viralliset kanta-arviot voivat tällä hetkellä antaa liian positiivisen kuvan lohikantojen todellisesta tilanteesta, sillä emokalojen määrän romahdus viime- ja tänä vuonna näkyy mereen vaeltavien poikasten määrässä viiveellä. ”Kun emme tiedä, mistä emokalojen määrän romahdus johtuu, olisi todella riskialtista jatkaa lohen kalastusta edes pienellä kiintiöllä. Vaakalaudalla on lohikantojen elinvoimaisuus ja kalastuksen jatkuvuus vuosiksi eteenpäin.”, Ovaska painottaa. WWF katsoo, että Suomenlahden istutettujen lohien kalastamista voidaan jatkaa, mutta kalastuskautta tulee myöhäistää. Jotta luonnonlohia ei jäisi saaliiksi, kalastus tulee avata kesällä vasta, kun Pohjanlahden jokiin suuntaavat luonnonlohet ovat ohittaneet Suomenlahden.

Lohen tilanne on viimeisin käänne huolestuttavassa sarjassa Itämeren kalakantojen taantumista, Ovaska kertoo. ”Ensin romahtivat turskakannat, sitten seurasivat perässä silakka ja lohi. Jopa ennen runsaslukuisen kilohailin kanta on taantunut. On äärimmäisen huolestuttavaa, että Itämeren ekologinen tila on päässyt huononemaan sellaiseen pisteeseen, että kalakannat ovat kriisissä.”, hän sanoo. Lohen lisäksi nyt päätetään muun muassa silakan kalastuskiintiöstä ensi vuodeksi. Silakkakantojen taantumisen vuoksi asetetut kalastusrajoitukset näyttävät auttaneen silakkaa ainakin jonkin verran ja laskevassa trendissä on nähty varovainen käänne parempaan. Silakan pyyntiä ei kuitenkaan tule vielä ensi vuonna lisätä. ”Itämeren pääaltaan ja Suomenlahden silakan kanta on vain niukasti kriittisen tason yläpuolella. Myös Pohjanlahden silakkakanta on edelleen tavoitetasoa pienempi ja erityisesti vanhempien, elintarvikekokoa olevien silakoiden osuus on pieni”, Ovaska sanoo. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta käsittelee kalastuskiintiöitä tänään ja ympäristövaliokunta ensi viikon perjantaina. EU:n maatalous- ja kalastusneuvosto tekee lopullisen päätöksen Itämeren kalastuskiintiöistä lokakuun lopussa jäsenmaiden ja EU-komission kantojen pohjalta.

Tutustu WWF:n lausuntoon Itämeren kalastuskiintiöistä tästä linkistä.

Lähde: WWF Suomi