Siilit viihtyvät monimuotoisilla pihoilla ja kulttuurimaisemissa. Luonnossa siilien ruokavalio painottuu hyönteisiin, mutta kaikkiruokaisina niille kelpaavat niin kastemadot, pikkunisäkkäät kuin linnunpoikasetkin. Siilien on havaittu vähenevän koko Euroopassa, ja Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN muutti siilin uhanalaisuusluokituksen elinvoimaisesta silmälläpidettäväksi vuonna 2024. Siilien määrä on pudonnut ainakin puoleen muun muassa Isossa-Britanniassa, Ruotsissa, Saksassa ja Itävallassa. Suomessa siili on vielä vuonna 2019 luokiteltu elinvoimaiseksi. Seuraavan kerran lajin tilanne tarkistetaan 2029.
– Erityisesti epävakaat talvisäät lisäävät horrostavien siilien kuolleisuutta merkittävästi. Tällöin hyvien ympäristöolojen merkitys kasvaa, kertoo siilikamerassa asiantuntijana toimiva yliopistotutkija Mervi Kunnasranta Itä-Suomen yliopistolta.
Parasta siilien auttamisessa on, että niiden oloja voi parantaa tekemällä vähemmän. – Siilit pitävät ”epäsiististä” pihasta. Voit siis huoletta jättää risu- ja lehtikasoja pihasi reunaan ja jättää pihalle hoitamattoman nurkan. Tällaiset paikat tarjoavat siileille sekä suojaa että selkärangattomia ötököitä ravinnoksi, Kunnasranta muistuttaa.
Siilikamera on osa WWF:n laajempaa Luontolive-palvelua, jossa seurataan suoria lähetyksiä suomalaisesta luonnosta. WWF:n Luontolivessä pääset juuri nyt seuraamaan lapinpöllön poikasten kuoriutumista, sääksen pesintää ja tietysti norppaliveä. Lähetyksiä on katsottu jo yli 41 miljoonaa kertaa.
WWF:n Luontoliven siilikamera on osa Ala villiksi -kampanjaa, jolla kannustetaan suomalaisia antamaan tilaa luonnolle kotipihoillaan ja parvekkeillaan. Pääset seuraamaan siilikameraa osoitteessa wwf.fi/luontolive/siili
Lähde: WWF Suomi
The post WWF:n Luontoliven siilikamera avautui – se paljastaa takapihan asukkaiden salaisen elämän appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.
