Kotipihojen villiinnyttäjien jälkeen toiseksi eniten laskuriin on ilmoitettu mökkipihoja ja kolmanneksi eniten ”muita alueita tai tontteja”, joita ovat esimerkiksi kunnan, yrityksen tai koulujen viheralueet. Juuri nyt luonto herää vauhdilla kesään, joten villejä pinta-alaa on odotettavissa lisää. ”Nurmilla kasvaa voikukkaa, lemmikkiä ja muita kukkia, joiden kannattaa antaa kasvaa pölyttäjien ravinnoksi. Ehkä joku jo käynnistelee ruohonleikkuriaankin. Ruohonleikkaajalle antaisin vinkin, että mitä jos antaisit ruohon kasvaa pihan vähemmällä käytöllä olevilla alueilla ja katsoisit, mitä lajeja ruohon seasta alkaa nousta”, Korpela kehottaa ja muistuttaa, että leikkaamatta jätetyt nurmialueetkin voi ilmoittaa neliölaskuriin osoitteessa alavilliksi.fi.
Ala villiksi -kampanjalla autetaan pölyttäjiä ja niiden elinympäristöjä. Jos pölyttäjiä ei ole, vaikutukset esimerkiksi ruokaturvaan ovat dramaattiset: noin 75 prosenttia maailman tärkeimmistä ruokakasveista on riippuvaisia pölyttäjien työstä. Pölyttäjien ansiosta meillä riittää muun muassa erilaisia marjoja, hedelmiä ja vihanneksia. Suomessa pölyttäjien tärkeimpiä elinympäristöjä ovat perinneympäristöt, kuten niityt, kedot ja hakamaat, jotka kaikki ovat uhanalaisia luontotyyppejä. Pihamaan tai parvekkeen villiinnyttäminen auttaa luontoa laajemminkin. Myös muut hyönteiset, pikkunisäkkäät, kuten siilit ja lepakot sekä linnut kiittävät, kun niille löytyy yhä enemmän pesäpaikkoja.
Tutustu kampanjan sivuihin: Ala villiksi
Lähde: WWF Suomi
The post WWF:n villiinnyttämiskampanjassa huima tahti: Luonnolle annettu tilaa jo puoli miljoonaa neliömetriä appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.