Biodiversiteettisopimuksen osapuolet sopivat vuonna 2022 tavoitteista, joilla luontokato pysäytetään vuoteen 2030 mennessä. Roomassa pyritään yhteiseen näkemykseen seurantakehikosta, eli tavasta, joilla maat raportoivat toimistaan. Sen ytimessä ovat noin 45 indikaattoria, jotka kertovat etenemisestä suojelualueiden ja ennallistettujen alueiden määrässä sekä esimerkiksi luontorahoituksen lisäämisestä, vieraslajien torjumisesta, luonnon monimuotoisuudelle haitallisten tukien vähentämisestä ja luontopohjaisten ratkaisujen hyödyntämisestä. Lisäksi pyritään sopuun siitä, miten yhteistä etenemistä kohti tavoitteita arvioidaan (global review). Suomi neuvottelee kokouksessa osana EU:ta.
”Olemme sitoutuneet pysäyttämään luonnon köyhtymisen maailmanlaajuisesti seuraavien viiden vuoden aikana. Raportoinnin ja arvioiden avulla saamme tilannekuvan siitä, onko toimeenpano tehokasta ja etenemmekö riittävässä tahdissa oikeaan suuntaan. On tärkeää, että raportointi tehdään kattavasti, avoimesti ja läpinäkyvästi”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala painottaa. “Näissä teemoissa EU näyttää hyvää esimerkkiä. Raportoimme tänä kesänä esimerkiksi lintu- ja luontodirektiivien toimeenpanosta ja samoin työn alla on ennallistamissuunnitelmat kaikissa jäsenmaissa. Samanlaista systemaattista toimeenpanoa ja seurantaa tarvitaan maailmanlaajuisesti”, pääneuvottelija Marina von Weissenberg ympäristöministeriöstä sanoo.
Calin kokous venyi pitkälti rahoitukseen liittyvien kiistakysymysten vuoksi. Mailla on erimielisyyksiä erityisesti siitä, miten YK:n biodiversiteettisopimuksen rahoituksen arkkitehtuuria kehitetään ja millaisia tavoitteita rahoituksen liikkeelle saamiseksi asetetaan vuoden 2030 jälkeiselle ajalle. Kehittyvät maat haluavat perustaa uuden rahaston suoraan osapuolikokouksen alle, vaikka Maailman ympäristörahaston (GEF) alle perustettu globaali biodiversiteettirahasto aloitti toimintansa vasta reilu vuosi sitten. EU ja Suomi ovat korostaneet, että uusien rahastojen luominen pirstaloisi edelleen rahoituskenttää ja että tärkeämpää on kehittää ja tehostaa jo olemassa olevia rahoituskanavia. GEF toimii rahoitusmekanismina kuudelle keskeiselle kansainväliselle ympäristö- ja ilmastosopimukselle, ja siksi sen on helpompi vastata hankkeillaan keskinäisriippuvaisiin ympäristöongelmiin.
Kokouksen puheenjohtajamaa Kolumbia julkaisi perjantaina 14.2. oman esityksensä kompromissiratkaisuksi rahoituskysymyksistä. Kolumbia pyrkii esityksessään tunnistamaan kriteerejä rahoitusarkkitehtuurin parantamiseksi. Esitys sisältää myös tiekartan vuoteen 2030 saakka siitä, miten rahoitusta luonnon vahvistamiseksi lisätään kaikista lähteistä.
Kansainvälinen biodiversiteettirahoitus kehittyville maille on OECD:n mukaan yli tuplaantunut viimeisen vuosikymmenen aikana, ja näyttää lupaavalta, että vuodelle 2025 asetettu tavoite, 20 mrd USD vuodessa, saavutetaan. EU ja sen jäsenmaat ovat suurimmat tukijat luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi kehittyvissä maissa. Arvioitu rahoitustarve luonnon monimuotoisuuden tukemiseksi kokonaisuudessaan on kuitenkin 200 miljardia USD vuoteen 2030 mennessä. “Suomelle on tärkeää, että rahoitusta luontokadon pysäyttämiseksi lisätään kaikista lähteistä. Luonnon monimuotoisuuden tukemiseksi avainasemassa on taloudellisten kannusteiden kehittäminen, elinkeinojen luontovaikutusten tunnistaminen sekä haitallisiin toimiin ja tukiin puuttuminen. Vaikuttavat toimet tehdään hyvässä yhteistyössä yksityisen ja julkisen sektorin kanssa”, ministeri Multala painottaa.
Lähde: Ympäristöministeriö
The post YK:n luontokokouksen jatko-osassa pöydällä luontotavoitteiden toimeenpanon seuranta, arviointi ja rahoitus appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.