Maailman valtiot ovat sitoutuneet pysäyttämään luontokadon vuoteen 2030 mennessä. Tavoitevuosi lähestyy hurjaa vauhtia, ja edistymisestä pitäisi raportoida ensimmäisen kerran jo vuoden kuluttua. Ensi viikolla Roomassa osapuolet pyrkivät yhteisymmärrykseen tutuissa kiistakysymyksissä. “Luontotoimien rahoitus on kaikki kaikessa. Tarvitsemme rakenteellista keskustelua ja aitoa sitoutumista siihen, että resurssit jakautuvat tasavertaisesti ja valtiot täyttävät aiemmin yhdessä asettamansa rahoitustavoitteet. Jos rahoituksesta ei päästä sopuun, se olisi valtava takaisku luontokadon pysäyttämiselle”, sanoo WWF:n ohjelmajohtaja Anne Tarvainen, joka osallistuu Rooman-neuvotteluihin Suomen valtuuskunnassa.
Historiallisessa luontokokouksessa Montrealissa 2022 valtiot sitoutuivat rahoittamaan vuosittain 200 miljardilla dollarilla toimia luonnon monimuotoisuuden elvyttämiseksi sekä ohjaamaan uudelleen 500 miljardia dollaria ympäristölle haitallisia tukia luontoa turvaavaan toimintaan. Lisäksi kehittyneet maat lupasivat 20 miljardia dollaria vuosittain kehittyville maille. Nämä lupaukset eivät ole pitäneet. “Tosiasia on, että tavoitteiden toimeenpanoon tarvitaan merkittävästi lisää rahoitusta kaikista eri lähteistä. Tietääksemme Suomi ei ole kasvattamassa oman rahoituksensa määrää. Julkinen rahoitus ja kehitysmaille annettava tuki kehitysyhteistyövaroista on koko rahoituksesta pieni, mutta sitäkin merkittävämpi osa. Kehitysyhteistyön leikkaukset meillä ja maailmalla uhkaavat tätä rahoitusta”, Tarvainen sanoo.
Kehitysyhteistyövaroilla voidaan tukea maita, joissa hallinnon kyky suunnitella ja toteuttaa luontotoimia on heikko. Näissä maissa niin ihmisten hyvinvointi ja toimeentulo kuin kansantalous ovat erityisen tiiviisti sidoksissa luontoon. Tärkeää olisi päästä sopimukseen myös tavoitteiden seurannasta. WWF on huolestunut erityisesti siitä, että seurannasta jäisi pois ekologista jalanjälkeä arvioiva mittari. Luonnonvarojen ylikulutus on luontokadon suurimpia syitä. Olennaista on myös, että jokainen maa valmistelisi oman kansallisen biodiversiteettistrategiansa. “Kaikki osapuolet ovat sellaisen sitoutuneet tekemään, mutta toistaiseksi vasta 46 maata on saanut strategiansa valmiiksi. Suomelta se puuttuu yhä, vaikka valmistelu on jatkunut pitkään. Uudella ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalalla on nyt näytön paikka saattaa valmistelu loppuun”, Tarvainen linjaa.
Kansallinen strategia auttaa ohjaamaan yhteiskunnan eri toimijoita sopimuksen tavoitteiden saavuttamisessa, esimerkiksi huomioimaan oman toimintansa vaikutukset ja osallistumaan suojeluun ja ennallistamiseen. “Suomi liittyi Kolumbian-kokouksessa tällaista valtavirtaistamista ajavaan maaryhmään. Nyt julistuksista pitää siirtyä tekoihin ja näyttää tietä suomalaisille toimialoille, miten turvaamme luonnon monimuotoisuutta yhdessä.”
Lähde: WWF Suomi
The post YK:n luontokokouksen jatko-osassa puidaan kesken jääneitä kipukohtia: “Jos rahoituksesta ei päästä sopuun, se olisi valtava takaisku” appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.