Hankeen tavoitteena on ymmärtää, miten tekoäly muuttaa työelämää, millaisia uusia työprosesseja ja ammatteja sen myötä syntyy, ja miten esimerkiksi laajennetun todellisuuden (XR) teknologiat yhdistyvät tekoälyyn työympäristöissä. Lisäksi hanke syventää ymmärrystä teknostressin ja työn pirstaleisuuden vaikutuksista asiantuntijatyöhön sekä kehittää ratkaisuja hyvinvoinnin tukemiseksi ja työn sirpaleisuuden vähentämiseksi. “Idea hankkeelle syntyi havainnosta, että merkittävä osa työajasta kuluu erilaisten tietojärjestelmien hallintaan, mikä vähentää mahdollisuuksia keskittyä ydintehtäviin ja työn merkityksellisyyteen. Teknostressi ja työn pirstaleisuus ovat tutkitustikin yleisiä haasteita asiantuntijatyössä. Lisäksi virheriski kasvaa erityisesti tarkkuutta vaativissa, rutiininomaisissa tehtävissä, jotka voitaisiin siirtää tekoälyn hoidettavaksi. Harva meistä aidosti rakastaa esimerkiksi tietojen kopioimista järjestelmästä toiseen!”, kommentoi hankkeen toinen johtaja, Jyväskylän yliopiston teknisen viestinnän dosentti Jenni Virtaluoto hanketta. “Tekoäly on tulossa vahvasti osaksi työprosesseja, mutta miten sitä voitaisiin hyödyntää niin, ettei siitä tulisi taas yksi järjestelmä, jonka kanssa joutuu päivittäin kamppailemaan? Näitä ajatuksia lähdetään hankkeessa edistämään. Hankkeessa pyritään kohti parempaa digitaalista työelämää, jossa asiantuntijat voivat keskittyä ydintehtäviinsä. Oletuksena on, että näin sekä työhyvinvointi että työn tuottavuus kasvavat”, Virtaluoto jatkaa.
MDE-hanketta johtaa Virtaluodon lisäksi Tampereen yliopistossa vuorovaikutteisen teknologian professori Markku Turunen. ”Uskomme hankkeella olevan merkittävä vaikutus ihmisten jokapäiväiseen työhön sen osalta, kuinka tekoäly voidaan ottaa aidosti tuottavaan ja heille sopivaan käyttöön. On tullut selväksi useaa kautta, että naivisti sovellettuna etuja ei ulosmitata, ja osa ihmisitä kokee tekoälyn käytön hyvinkin uhkaavaksi ja se lisää heidän stressiään. MDE-hankkeessa lähestymme asiaa ihmislähtöisesti: olennaista on huomioida ihmisten odotukset, asenteet, käyttökokemukset sekä saavutettavuus. Erityisesti saavutettavuuden osalta tekoäly voi mahdollistaa monille henkilöille jopa täysin uudenlaiset työnkuvat. Yksilön roolin lisäksi erittäin tärkeää on ymmärtää organisaatioiden toimintatavat ja prosessit. Usein teknologiaratkaisuja tehdään pistemäisesti ilman, että kokonaisprosessit on otettu huomioon. Tällöin vipuvaikutus on usein todella pieni ja monissa tapauksissa myös tulee eteen pullonkauloja, jotka estävät teknologian käyttöönoton. MDE-hankkeessa panostamme erityisesti organisaatioiden prosessien ymmärtämiseen. Kolikon toinen kääntöpuoli on se, että suurimmat kulmakertoimet tuottavuuteen saadaan prosesseja muuttamalla siten, että ne ottavat uuden teknologian täysimittaisesti huomioon. Molempia lähestymistapoja tarkastellaan MDE-hankkeessa”, Turunen kertoo.
Hankkeen ydinryhmään kuuluvat lisäksi Digital Content Lead Hanna Heinonen KONEelta sekä Head of Techncial Communications Tiia Suomivuori Kempowerilta. Päätyönsä ohella Heinonen on post-doc-tutkija Tampereen yliopistossa. Suomivuori on päätyöstään tutkimusvapaalla hankkeen ajan, ja toimii väitöskirjatutkijana Jyväskylän yliopiston Kieli- ja viestintätieteiden laitoksessa. Molemmat kuuluvat Jenni Virtaluodon johtamaan Jyväskylän yliopiston tutkimusryhmään Re-imagining the Futures of Minimalism.
Lähde: Jyväskylän yliopisto
The post Yli 600 000 euron rahoitus Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen tekoälyhankkeelle teknostressin vähentämiseksi ja työn tuottavuuden parantamiseksi appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.