Kestävyysteesit ovat jo kannustaneet yliopistoja moniin toimiin – esimerkiksi tuomaan kestävyysosaamista opintoihin ja panostamaan aiheen tutkimiseen. Nyt esillä on luontopositiivisuus ja raportoinnin kehittäminen.
Suomalaiset yliopistot ovat päivittäneet yhteiset kestävän kehityksen ja vastuullisuuden teesinsä. Vuonna 2020 julkaistuihin teeseihin on tehty useita pieniä muutoksia sen perusteella, minkälaista tietoa teesien käytännön toteutuksesta on kertynyt. Isoin muutos koskee teesiä numero 7, jolla yliopistot tavoittelivat hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. Pelkkä hiilipäästöjen vähentäminen tarjoaa liian kapean lähestymistavan globaaleihin ympäristöongelmiin. Tämän vuoksi ilmastotyön rinnalle on nostettu tavoite luontopositiivisuudesta.
– Asiaa on järkevää tarkastella laajemmasta luontopositiivisuuden näkökulmasta. Näin pystymme varmistamaan, että ilmastotoimenpiteet eivät ole ristiriidassa luontokadon pysäyttämisen kanssa. Hiilineutraaliuteen pyrkiminen on tietysti jatkossakin erittäin tärkeä tavoite, kertoo Unifin kestävyys- ja vastuullisuustyöryhmän puheenjohtaja, vararehtori Marja-Leena Laakso.
Hiilineutraaliusväitteillä oltava vankka pohja
Päivitetyssä teesissä hiilineutraalisuustavoitetta ei ole enää sidottu tiettyyn aikarajaan. Päätöksen taustalla on lisääntynyt ymmärrys hiilineutraaliuden edellytyksistä. Suurin osa yliopistojen päästöistä on epäsuoria, esimerkiksi hankintojen aiheuttamia. Täyden hiilineutraaliuden saavuttamiseksi ne pitäisi kumota laajasti, mikä onnistuisi käytännössä päästöyksiköitä ostamalla. – Katsomme, että meidän on tällä hetkellä tehokkaampaa suunnata voimat laajemmin luontopositiivisuuden edistämiseen yhteiskunnassa tutkimuksen ja opetuksen keinoin – unohtamatta kuitenkaan yliopistojen omien haittojen vähentämistä, Laakso sanoo.
Yliopistojen rehtoreiden hyväksymää linjausta ovat valmistelleet Finn-ARMA-verkoston vastuullisuusasiantuntijat. Sitä ovat kommentoineet myös Kestävyys-, Luonto- ja Ilmastopaneelit. Päivitetty teesi nostaa hiili- ja luontovaikutukset tärkeiksi tutkimuskohteiksi. Tämä auttaa kehittämään luotettavia keinoja haittojen hyvittämiseen ja työkaluja koko yhteiskunnan kestävyystyöhön. Teesi kieltää myös viherpesun: yliopistot eivät saa esittää hiilineutraaliudesta harhaanjohtavia väitteitä.
– Vaikka yliopistojen yhteisestä aikarajasta hiilineutraalisuuden saavuttamiselle on luovuttu, jokainen yliopisto asettaa selkeät tavoitteet ilmasto- ja luontotyölleen ja jatkaa päästöjensä vähentämistä ensisijaisilla keinoilla eli välttämällä ja pienentämällä niitä. Esimerkiksi matkustamisen osalta on tehtävissä vielä paljonkin, Laakso toteaa.
Hyvät lähtökohdat luontopositiivisuuteen
Luontopaneelin puheenjohtaja, ekologian professori Janne Kotiaho pitää teesin päivittämistä askeleena oikeaan suuntaan. Ilmastopäästöjä ja luontokatoa on järkevää tarkastella rinnakkain, koska niitä aiheuttavat usein samat asiat – ja niinpä molempia voidaan hillitä tehokkaasti samoilla keinoilla.
– Tieteellisen näytön perusteella on jo pitkään ollut selvää, että yhteiskunnallisessa keskustelussa ja toimenpiteissä fokus pitäisi laajentaa kattamaan molemmat ilmiöt. Ilmastonmuutoksen hillinnässä ja luontokadon torjunnassa onnistuminen on ihmiskunnan säilymiselle keskeistä, Kotiaho toteaa.
Hänen mukaansa suomalaisilla yliopistoilla on luontopositiivisuutta kohti pyrkimiseen hyvät lähtökohdat: useampi niistä on jo laskenut luontojalanjälkeään, ja yhteistyötä menetelmäkehityksessä tehdään muun muassa alan edelläkävijöihin kuuluvan Oxfordin yliopiston kanssa. – Voi varmaan sanoa, että Suomen yliopistokenttä on maailmassa eniten hereillä tästä asiasta.
The post Yliopistot päivittivät kestävyystyötä ohjaavat teesinsä – ilmastotoimien rinnalle nousee luontopositiivisuus appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.