Suomen Hyötytuuli Oy:n tilaaman tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yhtiön tuulipuistojen ja tuulivoimahankkeiden suoria ja välillisiä talousvaikutuksia tuulivoiman elinkaaren eri vaiheissa. Yhtiön tuulipuistot ja tuulivoimahankkeet sijoittuvat Pohjois-Pohjanmaalle ja sen lähialueille sekä Satakuntaan. Pyrkimyksenä oli myös syventää käsitystä tuulivoimatuotannon vaikutusten laajuudesta alueellisesti ja kansallisesti. Tutkimus perustuu panos-/tuotosmalliin (EEMRIO) ja sen toteutti taloudellisten vaikutusten mallintamisen asiantuntijayritys Alarauho Oy.
Tutkimuksen mukaan Suomen Hyötytuulen tuulivoimahankkeet ja -tuotanto luovat neljänkymmenen vuoden arviointijakson aikana liikevaihtoa 5,6 miljardia euroa ja arvonlisäystä 3,5 miljardia euroa. Investointeja syntyy 1,8 miljardin euron edestä. Vaikutus bruttokansantuotteeseen on 3,8 miljardia euroa, ja työvoiman kysyntää muodostuu yli 16 000 henkilötyövuotta. Verokertymä on suuruudeltaan noin 1,3 miljardia euroa ja koostuu kiinteistöveroista, kunnallisveroista, yhteisöveroista, tuloveroista, tuote- ja tuotantoveroista sekä arvonlisäveroista. “Tuulivoimahankkeet saavat aikaan positiivisen talouden kierteen ja taloudellisia vaikutuksia muodostuu useille eri toimialoille ja alueille Suomessa”, toteaa Alarauho Oy:n toimitusjohtaja Joonas Hokkanen.
”Tuulivoiman talousvaikutuksista puhuttaessa kiinteistöverojen merkitys usein korostuu. Tutkimus kuitenkin osoitti, että tuulivoimatuotannon arvoketjussa muodostuu merkittäviä aluetaloudellisia vaikutuksia eri elinkaaren vaiheissa, erityisesti rakentamis- ja tuotantovaiheessa. Talousvaikutusten tunnistaminen ja ymmärtäminen on tärkeää vastuullisuuden näkökulmasta. Tieto on arvokasta nykyisten ja potentiaalisten tuulivoima-alueiden sidosryhmille ja päättäjille. Suomalaisena yhtiönä meille on tärkeää vahvistaa tuulivoiman kotimaisuusastetta”, sanoo Suomen Hyötytuuli Oy:n vastuullisuuspäällikkö Paula Mäkeläinen.
Tutkimus selvitti tuulivoimatuotannon ja -hankkeiden aiheuttamaa kokonaisliikevaihtoa, arvonlisäystä, verokertymää, investointien suuruutta sekä vaikutusta työllisyyteen ja bruttokansantuotteseen. Laskelmissa on huomioitu sekä suorat taloudelliset vaikutukset että tuulivoimasta muille toimialoille aiheutumat kerrannaisvaikutukset ja kulutuksen kerrannaisvaikutukset, kuten kasvaneista palkansaajakorvauksista syntyvä uuden kulutuksen tyydyttämiseksi tarvittava uusi taloudellinen toiminta. Tutkimus kattaa Suomen Hyötytuulen tuulivoimatuotannon ja -kehityksen kokonaisuudessaan. Tuulivoimatuotannossa ja rakennusvaiheessa olevien tuulipuistojen osalta tutkimus hyödynsi toteutuneita ja varmistettuja tulevia vaikutuksia, ja kehitysvaiheessa olevien tuulivoimahankkeiden osalta tutkimus perustui hankekehityksen laskelmiin. Tarkastelun kohteena oli ajanjakso 2003–2063.
Tutkimuksen kohteena oleva tuulivoimatuotanto ja -kehitys (vuoden 2023 tilanteen mukaan)
- Tuotannossa olevat tuulipuistot, 219,6 MW: Annankangas (Raahe), Jokela (Kalajoki), Kuljunniemi (Raahe), Nikkarinkaarto (Raahe), Polusjärvi (Pyhäjoki), Reposaari (Pori), Tahkoluoto (Pori) (Tahkoluodon laajennushanke ei ole arvioinnissa mukana)
- Rakenteilla olevat tuulivoimahankkeet, 421,4 MW: Alajoki-Peuralinna (Perho & Kyyjärvi), Siikajoki (Siikajoki), Oosinselkä (Pori & Eurajoki)
- Hankekehityksessä olevat tuulivoimahankkeet, 319,7 MW: Pesola (Soini), Kokkoneva (Perho), Nikkarinkaarron laajennus (Raahe), Korpi-Matti (Merikarvia)
Lähde: Suomen Hyötytuuli Oy
The post Suomen Hyötytuulen uusi tutkimus tuulivoiman aluetalousvaikutuksista appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.