Pääkaupunkiseudun pientaloalueilla mitattiin edelleen korkeita hiukkaspitoisuuksia

HSY mittasi viime vuonna PAH-yhdisteisiin kuuluvan bentso(a)pyreenin pitoisuuksia pääkaupunkiseudulla kuudessa paikassa ja muualla Uudellamaalla Karkkilassa. Bentso(a)pyreeniä syntyy epätäydellisessä palamisessa ja kohonneita pitoisuuksia esiintyy erityisesti tiiviisti rakennetuilla pientaloalueilla, joilla poltetaan paljon puuta. Pitoisuudet ovat joillakin pientaloalueilla lähes nykyisen tavoitearvon (1 ng/m3) tasolla, joka muuttuu sitovaksi raja-arvoksi vuonna 2030. ”Vuonna 2024 pientaloalueiden korkeimmat bentso(a)pyreenin pitoisuudet mitattiin Vantaalla Päiväkummussa ja matalimmat Helsingissä Vartiokylässä. Tapanilan, Lintuvaaran ja Karkkilan tulokset asettuivat näiden väliin. Viimeisen 15 vuoden aikana pitoisuudet ovat laskeneet pientaloalueilla tehdyissä mittauksissa”, kertoo HSY:n ilmansuojeluasiantuntija Saija Korhonen.

Puunpolton aiheuttamat ilmanlaatuhaitat vaihtelevat pientaloalueiden sisällä ja niiden välillä. Mittausaseman sijainnilla on myös suuri vaikutus pitoisuustasoihin, sillä lähitaloista peräisin olevat päästöt korostuvat mittaustuloksissa. Vuosien välistä vaihtelua selittävät myös talven sääolosuhteet, jotka vaikuttavat puun käyttömääriin ja savujen laimenemiseen. Lämpimät talvet vähentävät yleisesti asuntojen lisälämmityksen tarvetta.

Omilla puunpolttotavoillaan voi merkittävästi vaikuttaa päästöihin. Huonon polton päästöt ovat monikertaiset verrattuna taitavaan kuivan puun polttoon hyvässä tulisijassa. Puunpolton päästöillä on ihmisten terveydelle merkittävä vaikutus, koska päästöt syntyvät asuinalueilla ja leviävät lähialueen hengitysilmaan. Tulisijojen käyttö keskittyy niihin aikoihin, jolloin ihmiset ovat kotonaan tai pihallaan ja altistuvat siten päästöille. ”Jokainen voi vaikuttaa siihen, miten puhtaasti puut palavat. Tulisijassa saa polttaa vain kuivaa puhdasta puuta, ei roskia. Puunpolton päästöjä voi vähentää myös vaihtamalla tulisijan vähäpäästöisempään tulisijaan”, Korhonen vinkkaa.

Tietoa ilmansaasteista

• PAH-yhdisteitä, joihin bentso(a)pyreeni kuuluu, syntyy epätäydellisessä palamisessa. Kohonneita bentso(a)pyreenin pitoisuuksia esiintyy erityisesti asuinalueilla, joilla on paljon talokohtaista puulämmitystä. Liikenteen päästöjen vaikutus PAH-pitoisuuksiin on vähäinen. Bentso(a)pyreeni ja monet muut PAH-yhdisteet lisäävät syöpäriskiä.
• Pienhiukkasia syntyy pääasiassa liikenteen pakokaasuista, katupölystä ja puunpolton päästöistä. Lisäksi niitä kulkeutuu pääkaupunkiseudulle maan rajojen ulkopuolelta. Pienhiukkasia pidetään erityisen haitallisina terveydelle, sillä ne pääsevät tunkeutumaan keuhkojen ääreisosiin saakka. Herkimpiä ilmansaasteiden terveyshaitoille ovat pienet lapset ja ikääntyvät sekä hengitys- ja sydänsairaat.
• Mustaa hiiltä eli nokea vapautuu ilmaan epätäydellisestä palamisesta. Tärkeimmät päästölähteet pääkaupunkiseudulla ovat suorat pakokaasupäästöt, puunpoltto tulisijoissa, laivaliikenne ja kaukokulkeuma. Palamisessa ilmaan vapautuvien nokihiukkasten pinnoille on kiinnittynyt terveydelle haitallisia orgaanisia yhdisteitä, kuten PAH-yhdisteitä, muita orgaanisia yhdisteitä ja metalleja.

Lähde: HSY