Väitöstutkimuksessaan Syken tutkija Marja Helena Sivonen tarkastelee energiamurroksen ja turvallisuuden välisiä yhteyksiä Suomessa, Virossa ja Norjassa vuosina 2006–2023. Tutkimus nostaa esiin, miten erilaiset käsityksen turvallisuudesta ja poliittiset päätökset vaikuttavat ilmastotavoitteiden toteutumiseen.

Valtiot ympäri maailman tavoittelevat uusia keinoja muuttaa energiajärjestelmiään kohti päästöttömyyttä. Fossiiliset energialähteet ovat kuitenkin yhä laajasti käytössä, ja ne ovat jo historiallisesti kytkeytyneet kansalliseen turvallisuuteen ja puolustukseen. Meneillään olevalla energiamurroksella, samoin kuin yhteiskunnan sähköistymisellä, on kuitenkin myös huomattavia yhteyksiä turvallisuuspolitiikkaan. ”Tutkimukseni tavoitteena on lisätä ymmärrystä energiapolitiikan ja turvallisuuspolitiikan välisistä yhteyksistä ja osoittaa, että päätöksiä tehdään aina aika- ja paikkasidonnaisesti. Mitkään päätökset eivät synny arvotyhjiössä, vaan esimerkiksi turvallisuuden määrittely ja sen käyttö ovat vallan käyttöä yhteiskunnallisessa keskustelussa”, Sivonen kertoo.

Tutkimuksen keskeisimpiä väitteitä on, että energiasiirtymiä suunnitellessa niihin liitettävät turvallisuuden negatiiviset ominaisuudet, kuten valtiojohtoinen puolustuspolitiikka, hidastavat prosessia myös rauhan aikana. Negatiivisella turvallisuudella tarkoitetaan muun muassa sellaisia asioita, jotka korostavat tarvetta puolustaa tunnistettua uhkaa vastaan.

Vaikka kestävyyssiirtymät ja energiamurrokset ovat laajalti yhteisiä periaatteita ja niiden eteen tehdään paljon töitä, kapea turvallisuuden käsittely osana vain valtiokeskeistä turvallisuutta ei jouduta, saatikka mahdollista energiamurroksia niiden vaatimalla nopeudella tai esimerkiksi sosiaalisen kestävyyden huomioon ottamisen kannalta. ”Esimerkkinä tätä voidaan pitää vaikkapa sitä, että edelleenkin armeijat liikkuvat pääosin fossiilisilla polttoaineilla, vaikka niistä tulisi luopua muualla yhteiskunnassa. Lisäksi, jos sosiaalisen kestävyyden toteutumisesta ei pidetä huolta osana ratkaisuja, on mahdollista, että energiamurrokseen tähtäävät politiikat eivät ole hyväksyttyjä ja ne voivat lisätä eriarvoisuutta yhteiskunnassa”, Sivonen toteaa.

Turvallisuuteen voidaan kuitenkin liittää myös positiivisia ominaisuuksia, kuten mahdollisuus hyvään elämään, tulevaisuuteen ja mahdollisuuksiin. Kun näitä asioita käsitellään päätöksenteossa osana laajaa turvallisuutta etenkin suuren murroksen aikana, on mahdollista saavuttaa oikeudenmukaisempaa politiikkaa ja kestävämpiä ratkaisuja. ”Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kun suunnitellaan esimerkiksi tuulivoiman tuotantoalueita tai kaivoksia energiamurroksen suureen mineraalikysyntään vastaamaan, tulisi mahdollisia vaikutuksia tarkastella laajemmin ja kannustaa asianosaisten merkityksellistä osallistumista päätöksentekoon”, Sivonen havainnollistaa. ”Esimerkiksi arktisen alueen kiinnostuksen kasvaessa sekä Venäjän hyökkäyssodan ja Suomen ja Ruotsin NATO-jäsenyyksien myötä tulisi ymmärtää, että sotilaallinen turvallisuus on vain yksi turvallisuutta lisäävä elementti muiden joukossa. Paikallisväestön usko tulevaan ja luottamus demokratiaa kohtaan ovat avainasioita oikeudenmukaisen kestävyysmurroksen toteuttamiseksi – myös ne lisäävät turvallisuutta”, hän sanoo.

Sosiologian väitöskirjassa käydään kolmen tutkimusartikkelin avulla läpi sitä, miten diskursiivisen institutionalismin tarjoama analyyttinen näkökulma paikallisen ja alueellisen tason päätöksenteossa valaisee siirtymien kulttuurisia konteksteja ja ajallisuutta. Oululainen Tampereella asuva tutkija Marja Helena Sivonen on opiskellut myös Aberdeenin yliopistossa, Lapin yliopistossa ja Bergenin yliopistossa, sekä vieraillut Sussexin ja Cambridgen yliopistoissa, että Fridtjof Nansen Institutessa väitöskirjatutkimuksensa aikana.

Sivonen työskentelee tutkijana Suomen ympäristökeskuksessa, Politiikkaratkaisut -yksikössä, Politiikka ja riskit -ryhmässä. Väitöstutkimus oli osa Suomen Akatemian rahoittamaa IDEALE-hanketta, joka päättyi vuonna 2024. Sivonen jatkaa tutkimustyötään muiden hankkeiden parissa: REPower-CEST (hiilineutraalisuomi.fi), Challenge-led Innovation Policy, Geopolitical uncertainty and Security (CIPGeS) ja Legitimacy and Acceleration in Green Energy Initiatives and Transitions (LEGIT).

Lähde: Syke

The post Väitös: Kestävä energiamurros edellyttää laajempaa ja oikeudenmukaisempaa turvallisuuskäsitystä appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.