Helmikuun 2025 keskilämpötila oli 1,59 °C korkeampi kuin esiteollisena aikana vuosina 1850–1900. Helmikuu oli siten 20 viime kuukauden aikana 19. kuukausi, jona maapallon keskilämpötila on ylittänyt 1,5 asteen rajan. Päivittäinen globaali merijään laajuus, eli pohjoisen ja eteläisen napajään yhteenlaskettu laajuus, saavutti uuden kaikkien aikojen miniminsä helmikuun alussa. Merijään laajuus pysyi koko kuukauden ajan pienempänä kuin aiempi ennätyksellisen pieni laajuus helmikuussa 2023. Arktisen merijään laajuus oli helmikuussa mittaushistorian pienin, 8 % alle keskiarvon. Antarktisen merijään laajuus oli helmikuussa mittaushistorian neljänneksi pienin, 26 % alle keskiarvon.
Merijään vähenemisen taustalla on merien ja ilmakehän lämpeneminen. Laajuudessa on edelleen vaihtelua vuosien välillä, joten minimit eivät seuraa lineaarisesti toisiaan. Uusi ennätys on looginen seuraus sekä pohjoisen merijään 40 vuotta jatkuneesta että eteläisen merijään tuoreemmasta laajuuden laskusta. “Merijää vaikuttaa merkittävästi ilmastoon. Jää toimii rajapintana meren ja ilmakehän välillä ja vaikuttaa meren kokonaisalbedoon. Kun merijää on jatkuvasti keskimääräistä suppeampi, meri ottaa vastaan enemmän auringon lämpösäteilyä, mikä puolestaan kiihdyttää lämpenemistä”, sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Jaakko Seppänen.
Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan helmikuun keskilämpötila vaihteli Suomessa maan lounaisosan nollasta Itä-Lapin –7 asteeseen. Lämpötilapoikkeama vuosien 1991–2020 pitkän ajan keskiarvoon oli maan eteläosan noin kahdesta asteesta Pohjois-Lapin noin seitsemään asteeseen. Lapissa helmikuu oli harvinaisen, Pohjois-Lapissa jopa poikkeuksellisen leuto. Helmikuun ylin lämpötila oli Inarin Nellimissä 7. helmikuuta mitattu 7,3 astetta. Alin lämpötila oli 4. helmikuuta Savukosken Tulppiossa mitattu –39,6 astetta.
Lähde: Ilmatieteen laitos
The post Helmikuu oli maailmanlaajuisesti mittaushistorian kolmanneksi lämpimin, globaali merijään laajuus ennätysalhaalla appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.