Myyräkanta kasvussa Itä-Suomessa

Luonnonvarakeskuksen (Luke) seurantojen perusteella jyrsijämäärät ovat kasvaneet merkittävästi eteläisen Suomen itäosissa. Alueelle odotetaan monivuotisen kannanvaihtelun huippuvaihetta tulevana syksynä. Suurimmassa osassa maata myyräkannat ovat hyvin alhaiset. ”Myyrien määrät vaihtelevat yleensä säännöllisessä kolmen vuoden rytmissä eli syklissä. Viimeisen vuosikymmenen aikana kannat ovat kuitenkin vaihdelleet epämääräisemmin. Se, että myyräkannat ovat nyt hyvin alhaiset poikkeuksellisen laajalla alueella saattaa ennakoida sitä, että myyrien epäsäännöllisten kannanvaihteluiden aika olisi päättymässä ja syklisyys palaamassa valtaosaan maata. Toisaalta yhä epävakaisemmiksi muuttuneet talviolot voivat tulevaisuudessa estää syklisyyden kokonaan”, kertoo johtava tutkija Otso Huitu Lukesta

Pikkujyrsijöiden kannat ovat pohjoisilla leveysasteilla kuuluisia populaatiosykleistään. Syklin huippuvaiheen korkeita tiheyksiä seuraa kannan jyrkkä romahdus, sitten alhaisten tiheyksien pohjavaihe ja sen jälkeen parin vuoden mittainen nousu kohti uutta huippua. Jyrsijäkannat voivat vaihdella näin jopa vuosikymmenien ajan. Pitkäaikaiset ekologiset seuranta-aineistot kuitenkin osoittavat, että sykli vaimenee tai jopa katoaa väliaikaisesti aika ajoin. Viimeisen kymmenen vuoden aikana myyrien säännöllistä syklisyyttä on Suomessa esiintynyt selvimmin Länsi- ja Itä-Suomessa sekä Tunturi-Lapissa. Muualla kannat ovat vaihdelleet epämääräisemmin. Myyriä on näilläkin alueilla voinut esiintyä joinain syksyinä paljon, mutta kannanvaihtelut ovat olleet lähinnä vuodenaikaisia, eivätkä säännöllisen monivuotisia.

Keski-Suomen pohjoisosissa ja eteläisen Suomen itäpuoliskolla (Päijänteen itäpuolella) myyräkannat ovat runsastuneet jo puolentoista vuoden ajan. Kannat kasvoivat läpi koko vuoden 2024 ja ne olivat tämän kevään seurantapyyntien mukaan säilyneet kohtalaisina talven yli. Erityisesti Keski-Suomen pohjoisosissa ja Pohjois-Karjalassa myyriä tavattiin jo kohtalaisen runsaasti. Valtalajina tällä alueella on metsämyyrä, mutta myös peltomyyrien kannat ovat lähteneet kasvuun. On odotettavissa, että näille alueille kehittyy myyrähuippu syksyllä 2025.

Etelä- ja Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa myyräkannat saavuttivat vaatimattoman huipun syksyllä 2024 ja ne ovat tämän jälkeen laajalti romahtaneet talven aikana. Alueella voi esiintyä yksittäisiä myyrälaikkuja, joiden turvin esimerkiksi pöllöt ovat lisääntyneet menestyksekkäästi. Myyriä on alueella pääasiassa niukasti. Satakunnan ja Pirkanmaan pohjoisosissa myyriä saatiin seurantapyynneissä saaliiksi kohtalaisesti. On odotettavissa, että jyrsijämäärät kasvavat alkaneen vuoden aikana tällä alueella. Huippu ajoittunee aikaisintaan vuodelle 2026. Oulun seudulla, Kainuussa ja Ylä-Lapissa myyräkannat romahtivat kevään ja kesän 2024 aikana. Tällä hetkellä jyrsijätiheydet ovat kannanvaihtelunsa aallonpohjavaiheessa. Myyrät voivat runsastua jonkin verran kesän 2025 aikana, mutta huippua voi odottaa aikaisintaan ensi vuoden syksynä, Ylä-Lapissa todennäköisesti vasta vuonna 2027. Metsä-Lapissa, paitsi Lounais-Lapissa, myyrät runsastuivat kesän 2024 aikana kohtalaisesti. Kannat kuitenkin romahtivat laajalti viime talven aikana. Tällä hetkellä pikkujyrsijöitä on hyvin niukasti koko Pohjois-Suomessa.

Myyrien määrä oli viime syksynä suurimmassa osassa Suomea niin vaatimaton, että talvisia taimituhoja ei oleteta paljastuvan laajalti tänä kesänä. Päijät-Hämeessä ja Päijänteen itäpuolella tavattiin viime syksynä runsaasti metsämyyriä. Nämä ovat voineet aiheuttaa havupuiden latvavaurioita (jopa useiden metrien korkeudella) tai pienten taimien kaluamista lumen alla. Metsämyyrien latvasyönnökset johtavat harvoin taimen kuolemaan, mutta ne voivat aiheuttaa kasvutappiota. Näitä voi lieventää leikkaamalla vaurioitunut latvakasvain pois, samoin uuden latvan paikasta kilpailevien sivuoksien kärjet yhtä lukuun ottamatta. Pienten havupuiden selviämistä myyrien syönnistä kannattaa tarkkailla keskikesälle asti ennen uusien taimien istuttamista, sillä iso osa taimista toipuu itsekseen leposilmujen tai sivuoksien avulla.

Talven runsaat metsämyyräkannat ovat voineet kasvattaa ihmisten altistumisriskiä myyräkuumetta aiheuttavalle Puumala-virukselle. Sisätiloissa ulostaneet ja virtsanneet metsämyyrät ovat voineet levittää virusta ympäristöön ja se voi tarttua ihmisiin hengitysteitse. Puumala-virus säilyy tartuntanykyisenä huoneenlämmössä kaksi viikkoa. Pikkujyrsijöiden jätösten siivoamisessa sisätiloista on suositeltavaa käyttää kosteaa rättiä, pölyä ilmaan nostavan harjan tai imurin sijasta.

Lähde: Luke