Itämerennorppien määrä on kasvanut noin 5000 yksilöstä 25 000 yksilöön 1970-luvun aallonpohjan jälkeen. Kasvun taustalla ovat metsästyskiellot sekä ympäristölle vaarallisten aineiden, kuten PCB:n ja DDT:n, käytön lopettaminen. Ympäristömyrkkyjen vähentämisen ansiosta norppien lisääntymiskyky on palautunut normaalille tasolle. – Ihmisen valinnoilla voi olla myös positiivinen vaikutus luontoon. Ilman 1970-luvun päätöksiä, joilla korjattiin aiempia virheitä, norppakanta ei olisi tässä kunnossa, sanoo professori Jarno Vanhatalo Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä ja matemaattisluonnontieteellisestä tiedekunnasta.
Vanhatalon johtamassa tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin, miten ihmistoiminta ja ympäristön muutokset, kuten ympäristölle vaarallisten aineiden vähentyminen Itämeressä, vaikuttavat norppapopulaation rakenteeseen ja kehitykseen. Tutkijat kehittivät uuden tilastollisen menetelmän, jonka avulla he yhdistivät useita pitkäaikaisaineistoja. Aineistojen yhdistäminen mahdollisti norppapopulaation tutkimisen tarkemmin kuin millään yksittäisellä aineistolla erikseen.
Tärkeimpiä aineistoja olivat lentolaskennat sekä kuolleista hylkeistä kerätyt näytteet, jotka kertoivat kannan ikä- ja sukupuolirakenteesta sekä naaraiden lisääntymishistoriasta. – Nykyaikaiset mallinnustekniikat mahdollistavat niin sanotun digitaalisen populaatiokuvauksen, jota käyttäen on mahdollista arvioida, miten populaatio ja sen yksilöiden käyttäytyminen muuttuvat, jos ulkoiset tekijät kuten sääolot ja metsästyspaine muuttuvat, sanoo Vanhatalo.
Metsästys vaikuttaa norppakantoihin merkittävästi
Keväisissä lentolaskennoissa havaitut norppamäärät ovat vaihdelleet paljon viime vuosina. Mallinnuksen perusteella ilmastonmuutoksen myötä muuttuvat jääolot selittävät muutosta varsin hyvin, minkä epäillään johtuvan muutoksesta hylkeiden käyttäytymisessä. Jään määrä vaikuttaa siihen, miten suuri osa hylkeistä on laskentojen aikaan jäällä laskijoiden nähtävillä.
Mallinnusten perusteella myös vuonna 2015 uudelleen aloitetulla hylkeiden metsästyksellä on merkittävä vaikutus populaation kokoon ja kasvuun. – Metsästys vaikuttaa norppakantaan. Arviomme mukaan kanta kasvaisi ilman metsästystä noin seitsemän prosentin vuosivauhtia. Metsästys on kuitenkin painanut kasvuvauhdin noin viiden prosentin tienoille ja pienetkin lisäykset metsästysmäärissä todennäköisesti laskevat sitä entisestään, sanoo artikkelin pääkirjoittaja Murat Ersalman.
Tutkimus osoittaa, että moderni mallinnus on tehokas väline eläinkantojen kehityksen seuraamiseen ja tukee päätöksentekoa esimerkiksi metsästyskiintiöiden asettamisessa. Tulokset tukevat myös Itämeren suojelua ja Itämeren suojelukomission HELCOM:n työtä. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen, Itä-Suomen yliopiston, Turun ammattikorkeakoulun ja Ruotsin luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa.
Lähde: Helsingin yliopisto
The post Itämerennorppien määrästä uusi tarkempi arvio – metsästys jarruttaa kannankasvua appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.