Tenojoen poikkipato, joka on rakennettu vieraslaji kyttyrälohen pysäyttämiseksi, estää vakavasti myös alkuperäisen Atlantin lohen kutuvaellusta. Suomen Vapaa-ajankalastajat (SVK) vaatii padon pikaista poistamista, jotta lohikannan kohtaloksi ei koituisi ihmisen rakentama este. Tanan kunnan Seidan kylään Norjan puolelle asennettu pato estää tehokkaasti kyttyrälohien nousun Tenojoen kutualueille. Samalla se aiheuttaa kuitenkin merkittävän esteen myös uhanalaisen Atlantin lohen sekä muiden alkuperäisten kalalajien vaellukselle.
Atlantin lohi on vaelluskäyttäytymiseltään arempi kuin kyttyrälohi, eikä se tahdo käyttää padon yhteyteen rakennettua lohien erottelulaitetta. Pato on ollut toiminnassa jo noin kolme viikkoa, mutta tänä aikana ylävirtaan on päässyt vaeltamaan vain alle tuhat lohta – vaelluksen huippukaudella luvun tulisi olla satoja yksilöitä vuorokaudessa. Nyt lohia liikkuu ylävirtaan vain kymmeniä päivässä.
Padon alapuolelle on kertynyt suuri määrä odottavia lohia – mahdollisesti useita satoja yksilöitä. On epäselvää, kuinka moni kaloista keskeyttää kutuvaelluksensa ja palaa takaisin mereen. Kyttyrälohia padolla on saatu poistettua noin 16 000 yksilöä. Norjan ympäristöviranomaisten mukaan kalat myydään ihmisravinnoksi tai hyödynnetään muutoin.
Pato estää myös alasvaelluksen
Pato ei rajoita ainoastaan kalojen nousua ylävirtaan, vaan haittaa myös alasvaellusta. Lohien vaelluspoikaset (smoltit) saattavat vielä löytää reitin alavirtaan, mutta isommat, edellisenä syksynä kuteneet talvikkolohet eivät mahdu patoaidan raoista. Vaikka alasvaellusta varten on rakennettu järjestelmä, padon yläpuolelta on SVK:n saamien tietojen mukaan löytynyt kuolleita lohia – ilmeisesti juuri talvikoita, jotka eivät ole päässeet vaeltamaan turvallisesti takaisin mereen.
Uudentyyppinen pato on toimivampi kuin edellinen ratkaisu kaksi vuotta sitten, mutta sen ongelmat ovat yhä merkittäviä. Kyttyrälohia ehti jo vaeltaa ylävirtaan ennen padon valmistumista, ja osa ohittaa sen edelleen padon aukkopaikoista.Padon ylläpitäjä on ehdottanut ratkaisuiksi aukkojen avaamista lohien päästämiseksi ylävirtaan, mutta tämä toimenpide avaisi reitin myös kyttyrälohille – tehden padosta tehottoman.
Pato on poistettava pikaisesti
”Kyttyrälohen vaikutusta Tenojoen alkuperäiseen lohikantaan ei vielä tunneta, ja on hyvä, että tilannetta tutkitaan ja haittoja pyritään ehkäisemään,” sanoo Suomen Vapaa-ajankalastajien puheenjohtaja, kansanedustaja Saku Nikkanen. ”Sen sijaan on varmaa, että lohikanta tuhoutuu, jos kalat eivät pääse vaeltamaan luontaisille kutualueilleen. Siksi pato on pikaisesti purettava.”
Suomen Vapaa-ajankalastajat vaatii padon pikaista poistamista, jotta lohikannalle aiheutuva haitta voidaan minimoida. Lisäksi ylävirran alueelle, Suomen ja Norjan yhteiselle rajajokiosuudelle, on perustettu pyyntiryhmiä, jotka voivat esimerkiksi nuottaamalla poistaa kyttyrälohia niiden kutualueilta.Jos kyttyrälohi on tullut jäädäkseen Tenojoelle ja muille pohjoisille lohijoille, sen kanssa on opittava elämään – ja sitä voidaan myös hyödyntää luonnonvarana. Norjan vuonoalueilla ja jokien alaosissa kyttyrälohi onkin jo muodostunut houkuttelevaksi saaliskalaksi. Se on erinomainen ruokakala meressä ja vaelluksen alkuvaiheessa.
Oheinen kuva on vapaasti käytettävissä tiedotteen julkaisun yhteydessä. Kuva: Janne Rautanen, Suomen Vapaa-ajankalastajat. Kuvatekstiehdotus: Tenovuonolle kerääntyi heinäkuun alussa suuri joukko kalastajia tavoittelemaan kyttyrälohia. Se on meressä ja jokivaelluksen alussa erinomainen ruokakala.
The post Suomen Vapaa-ajankalastajat: Lohien vaellus Tenolla on turvattava appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.