Ilmatieteen laitoksen droonimiehistön muodostivat tutkija Viet Le ja miehittämättömän lentotoiminnan päällikkö Klaus Haikarainen. ”Drooneilla tehdyt mittaus- ja kuvauslennot onnistuivat hyvin. Drooneissa oli mittalaitteina muun muassa kaasu- ja pienhiukkaskoostumusta sekä sääparametrejä mittaavia laitteita. Lisäksi drooneissa oli kuvauskalustona sekä lämpökamera että korkearesoluutioinen optinen kamera. Lennot suoritettiin metsäteiltä käsin turvallisen etäisyyden päästä muusta henkilökunnasta. Teknisiä ongelmia ei ilmennyt vaativista lento-olosuhteista huolimatta”, Klaus Haikarainen kertoo. Itä-Suomen yliopiston tutkijat olivat myös haudanneet mittalaitteita eri puolille poltettavaa aluetta, ja he olivat ottaneet talteen maaperänäytteitä, jotka tullaan polttamaan laboratoriossa vertailun vuoksi. Paloa ennen ja sen jälkeen metsä laserkeilattiin, jotta pystytään määrittämään mitä kaikkea metsästä paloi.
Kiviniemen poltto oli tutkijoiden puolesta odotettu tapahtuma, sillä alkuperäisen suunnitelman mukaan kulotus oli tarkoitus tehdä jo viime kesänä, mutta siihen ei silloin tullut tilaisuutta. Tänä vuonna toukokuu oli helteinen ja olosuhteet vaikuttivat täydelliseltä 8 hehtaarin suuruisen leimikon kulottamiseen. Valitettavasti ensimmäisen yrityksen aikana iski ukkoskuuro, joka kasteli aluskasvillisuuden ja kulotus peruuntui. Noin viikkoa myöhemmin kesäkuun 6. päivä onni kääntyi ja tutkijat pääsivät viimein tekemään havaintoja maastopalon päästöistä. Polton suorittivat Metsähallituksen asiantuntijat Aurora Prättälän johdolla. Poltto alkoi kahden tienoilla iltapäivällä ja kesti iltayhdeksään asti. Sen jälkeen muutaman tutkijan oli vielä jäätävä kipinävahtiin varmistamaan, ettei mittalaitteiston ympäristö syty uudestaan palamaan.
Näin kattavaa mittauskampanjaa maastopalojen päästöistä ei ole Suomessa ennen tehty eikä vastaavaa aineistoa ole Euraasian havumetsävyöhykkeeltä saatavilla. Kanadassa ja Yhdysvalloissa on maastopalojen päästöjä mitattu enemmän, mutta siellä palot ja metsätyypit ovat erilaisia. Näin ollen Kiviniemen kampanja tuo kaivattua tietoa maastopalojen ymmärtämiseen ja mallintamiseen. Myös käytetty mittaustapa on haastavuutensa vuoksi harvinainen. Nyt tuotettujen havaintojen avulla on tarkoitus parantaa havumetsävyöhykkeen palojen kuvausta ilmastomalleissa, ja arvioida niiden ilmastovaikutusta. Kiviniemen mittauskampanja on osa Itä-Suomen yliopiston vetämää monivuotista metsäpalohanketta, jonka on rahoittanut Jane ja Aatos Erkon säätiö. Hankkeen tavoitteena on tuottaa entistä tarkempi arvioi metsäpalojen tuottamien päästöjen ilmastovaikutuksista Euraasian havumetsävyöhykkeellä. Mittauskampanjaan osallistui kolme ryhmää Itä-Suomen yliopistolta ja kolme Ilmatieteen laitokselta.
Lähde: Ilmatieteen laitos
The post Tutkijat selvittivät maastopalojen päästöjä appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.