UNICEFin selvitys: Vain neljäsosa suomalaisista pörssiyrityksistä sitoutuu lapsen oikeuksiin

Suomen UNICEFin julkaisema selvitys on ensimmäinen Suomessa tehty systemaattinen tutkimus siitä, miten suomalaiset yritykset huomioivat lapsen oikeudet liiketoiminnassaan. Selvityksessä arvioiduista 52 suomalaisesta pörssiyrityksestä vain alle neljäsosa sitoutuu kunnioittamaan täysin lapsen oikeuksia kaikissa toiminnoissaan. “Yritysten toiminnalla on aina vaikutuksia – positiivisia tai negatiivisia – lapsiin. Lapset ovat yrityksille myös merkittävä sidosryhmä. Lapset ovat työntekijöiden perheenjäseniä, tuotteiden ja palveluiden kuluttajia ja tulevaisuuden työvoimaa. Kuitenkaan yritykset eivät huomioi lapsen oikeuksia erikseen arvioidessaan esimerkiksi ihmisoikeusvaikutuksiaan”, Suomen UNICEFin yritysvastuun erityisasiantuntija Outi Kauppinen sanoo.

Lasten fyysinen ja henkinen kehitys on vielä kesken ja he ovat riippuvaisia aikuisista, siksi YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa vahvistetaan erityiset lisäoikeudet, jotka takaavat lasten hyvinvoinnin. Liiketoimintaa ohjaavat lapsenoikeusperiaatteet -ohjeistuksen avulla kaiken kokoiset yritykset voivat arvioida toimintansa vaikutuksia lapsiin. “Peruslähtökohta vastuullisuustyön kehittämiseksi on sitoutua lapsen oikeuksiin, ja sen jälkeen lähteä selvittämään liiketoiminnan lapsivaikutuksia ja suunnittelemaan toimenpiteitä ja seuraamaan niiden vaikutuksia”, Kauppinen sanoo.

Yritysten toiminnasta syntyy suoria tai välillisiä vaikutuksia lapsiin läpi yrityksen koko arvoketjun. Silti valtaosa yrityksistä ei ymmärrä liiketoimintansa lapsivaikutuksia. Selvityksen mukaan vain muutama yritys Suomessa arvioi lapsiin kohdistuvia vaikutuksia kokonaisvaltaisesti ulottaen arviointinsa koskemaan myös muita lapsiin kohdistuvia vaikutuksia kuin lapsityövoimaa. Lapsityö tunnistetaan yrityksissä merkittäväksi lapsenoikeuskysymykseksi, mutta toimet sen kitkemiseksi eivät ole vielä riittävällä tasolla. Selvityksen mukaan vain viidennes analysoiduista yrityksistä sitoutuu olemaan käyttämättä lapsityövoimaa toiminnassaan ja toimitusketjuissaan. “Lapsityön ikärajoissa tulisi huomioida, että työmahdollisuuksien kieltäminen täysin kaikilta alle 18-vuotiailta ei välttämättä ole hyväksi. Nuoret tarvitsevat ikätasolleen sopivia työpaikkoja ja työkokemusta kehittyäkseen”, Kauppinen sanoo.

“Suomessa osa asioista otetaan itsestään selvinä. Esimerkiksi kattavan työlainsäädännön myötä yritykset saattavat todeta noudattavansa kansallista lainsäädäntöä. Yritysten tulisi kuitenkin kertoa työstään tarkemmin julkisesti”, sanoo Kauppinen. Suomalaisilla yrityksillä on onneksi halua ja mahdollisuus toimia lapsen oikeuksien edelläkävijöinä. Suurin osa analysoiduista yrityksistä on sitoutunut kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja kestävän kehityksen tavoitteet on otettu osaksi vastuullisuustyötä. “Yrityksillä on hyvä pohja lähteä syventämään ymmärrystä ja osaamista lapsen oikeuksista. Keskusteluissa yritysten kanssa osa yrityksistä on nähnyt lapsen oikeuksia edistävät käytännöt tulevaisuuden kilpailuetuna”, Kauppinen sanoo. Tämänkin takia yritysten kannattaisi kertoa ja raportoida näkyvämmin esimerkiksi perheystävällisistä käytännöistään. Hyvä esimerkki voi houkutella yritykselle tärkeitä osaajia. Lapsen oikeus -näkökulma tulisi huomioida kaikessa vastuullisuustyössä ja ihmisoikeuksien due diligence -prosessissa. “Alkuun pääsee hyvin tutustumalla Liiketoimintaa ohjaaviin lapsenoikeusperiaatteisiin. Selvityksestämme on myös konkreettisia toimenpidesuosituksia suomalaisyrityksille. Lisäksi UNICEFin työkaluista ja tietolähteistä saa tukea käytännön työhön”, sanoo Kauppinen.

Lähde: Suomen UNICEF | Epressi