Väestön hyvinvoinnin uusi seurantamittaristo huomioi taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset näkökulmat

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut mittariston, jonka avulla voidaan seurata laaja-alaisesti väestön hyvinvointia ja sen kehitystä taloudellisesta, sosiaalisesta ja ekologisesta näkökulmasta. Hyvinvointia on tähän asti tarkasteltu päätöksenteossa ennen kaikkea talouskasvua ja tätä kautta elintason kehitystä kuvaavalla bruttokansantuotteella (BKT), jolloin muut hyvinvoinnin näkökulmat jäävät huomiotta. Mittaristo liittyy THL:n aiemmin julkaisemaan ehdotukseen hyvinvointitaloudelliseksi ohjausmalliksi. Mallin ja mittariston avulla poliittiset päättäjät voivat suunnitella pitkän aikavälin politiikkatoimia ja seurata, millaisia vaikutuksia niillä on paitsi talouteen, myös sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen. ”Olisi tärkeää käydä Suomessa laajaa keskustelua siitä, miten päätöksillä ja politiikkatoimilla voidaan edistää ihmisten ja luonnon hyvinvointia. Julkaistu mittaristo antaa päätöksentekijöille tietoa suunniteltujen päätösten kestävyysvaikutuksesta”, THL:n pääjohtaja Mika Salminen painottaa.

Seurantamittaristo tuottaa päättäjille kokonaiskuvan niistä tekijöistä, joiden on tunnistettu olevan merkityksellisiä väestön, kotitalouksien ja yhteisöjen hyvinvoinnin näkökulmasta. Sen avulla voi seurata esimerkiksi Suomessa asuvien yksinäisyyttä, tyytyväisyyttä elämään, tuloeroja, energian kulutusta sekä luonnon monimuotoisuutta. ”Mittaristo on samalla väline rakentaa väestön luottamusta julkiseen hallintoon ja lisätä ymmärrystä siitä, miten hyvinvointi syntyy ja miten sitä voidaan yhdessä vaalia”, tutkimusprofessori Heikki Hiilamo kertoo.

Kestävän hyvinvoinnin mittaristoja on otettu käyttöön monissa maissa, kuten Alankomaissa, Italiassa, Virossa ja Kanadassa. Indikaattorien muutoksia arvioidaan maiden parlamenteissa vähintään kerran vuodessa ja niitä hyödynnetään poliittisen päätöksenteon tukena. Uuteen ehdotettuun Suomen hyvinvointitalouden seurantamittaristoon on valittu teemoja, jotka ovat kansainvälisesti vertailukelpoisia.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) tukee päätöksenteon kehittämistä niin, että kansallisessa, alueellisessa ja paikallisessa päätöksenteossa voitaisiin nykyistä paremmin ottaa huomioon taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden vastavuoroisuus. Samalla otettaisiin huomioon tulevien sukupolvien tarpeet. ”Päätöksenteossa on nykyistä paremmin arvioitava talouden ja väestön hyvinvoinnin vastavuoroisuutta. Väestön hyvinvointi vahvistaa talouskasvua lisäämällä työn tuottavuutta. Se myös varmistaa mahdollisuudet nostaa väestön koulutustasoa. Väestön hyvinvointi tukee yksilön tai yhteisön kykyä selviytyä ja palautua vaikeista tilanteista, muutoksista ja stressistä. Tämä on edellytys pärjäämiselle myös poikkeusoloissa”, sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Veli-Mikko Niemi huomauttaa.

Uusi hyvinvointitalouden seurantamittaristo tukee pääministeri Petteri Orpon hallituksen tavoitteita edistää toimia kestävyyden arvioimiseksi. Hyvinvointitalouden seurantamittaristo on kehitetty Suomen kestävän kasvun ohjelman (RRP) Hyvinvointitaloudellisten vaikutusten arviointimekanismi -projektissa. THL on saanut rahoitusta Kestävän kasvun ohjelmaan EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU).

Lähde: THL