LähiTapiola pyysi 1 100 suomalaista arvioimaan, kuinka suuri osa heidän nettovarallisuudestaan on perittyä. Nettovarallisuudella tarkoitetaan varallisuutta, josta on vähennetty velat. Kysely paljastaa, että keskimäärin yli viidennes suomalaisten nettovarallisuudesta on perittyä (ks. liite 1). Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian. *
– Suomalaisen aikuisen nettovarallisuus on keskimäärin 154 000 euroa. Kyselyn ikäluokkakohtaisista tuloksista voidaan arvioida, että siitä 22 prosenttia eli noin 35 000 euroa on perittyä varallisuutta (ks. liite 2). Perityn varallisuuden osuus on suurin, noin 29 prosenttia, 65–74-vuotiailla. Heidän nettovarallisuudestaan jopa 63 000 euroa on perittyä. Perintöjen osuus varallisuudesta harppaa yli 54-vuotiaiden joukossa, koska yleisin ikä saada perintö on 55–64-vuotiaana. Lähes neljännes perinnönsaajista on yli 64-vuotiaita eli perinnönjakojen lisääntyessä peritty varallisuus voi edelleen tiivistyä vanhimpiin ikäluokkiin, sanoo ekonomisti Hannu Nummiaro LähiTapiola Varainhoidosta.
Tilastokeskuksen mukaan perintöosuuksien verotettavan arvon mediaani oli 15 060 euroa vuonna 2021 (ks. liite 3). Nummiaro arvioi, että perintöjen arvo on jo kolminkertaistunut 1980-luvun lopulta. Kasvu on kuitenkin vasta esisoittoa perintöjen uusjaolle, joka huipentuu 2040-luvulla.
– Suuret ikäluokat ovat Suomen historian varakkain sukupolvi, joka jättää jälkeensä poikkeuksellisen suuret perinnöt. Väestöennusteen mukaan perintöjen uusjako huipentuu vuonna 2044, jolloin perinnönjakojen määrä on noin 15 prosenttia suurempi kuin nyt. Viimeisimmät perintötilastot ovat vuodelta 2021, jolloin perintöjä jätettiin ja lahjoja annettiin yhteensä noin 9,5 miljardin euron arvosta. Ajantasaisempien verotietojen perusteella varallisuuden uusjako hiipii kuitenkin jo varjoissa ja viime vuonna perinnöt ja lahjat lienevät yltäneen yli 12 miljardin euron uusjakoon nuoremmille sukupolville.
Perintöjen kasvaessa varallisuus keskittyy. Suomalaisilla, jotka tienaavat yli 50 000 euroa vuodessa, perintöosuuksien verotettava keskiarvo on jo yli 100 000 euroa. Kaikilla perinnönsaajilla se on 45 000 euroa. LähiTapiolan kyselyssä 53 prosenttia vähätuloisimmista kantansa ilmoittaneista vastaajista sanoi, ettei heidän nettovarallisuutensa sisällä lainkaan perittyä varallisuutta. Suurituloisimmista näin sanoi 40 prosenttia.
Puolet suomalaisista säästäisi tai sijoittaisi perinnön
Kyselyssä LähiTapiola kysyi myös, mitä suomalaiset tekisivät, jos saisivat kohtalaisena pitämänsä perinnön. Puolet vastaajista sanoi säästävänsä tai sijoittavansa suurimman osan perinnöstä (ks. liite 4). 40 prosenttia vastaajista lyhentäisi lainojaan, ja 30 prosenttia käyttäisi summan isompiin hankintoihin. Joka viides jakaisi summan läheistensä kanssa. – Perinnön saaminen lisää varallisuutta ja samalla muuttaa sen koostumusta, joten on luonnollista, että perintö säästetään tai sijoitetaan (49 prosenttia vastaajista) tai että sitä käytetään reaalivarallisuuden kasvattamiseen isompien hankintojen muodossa (30 prosenttia vastaajista).
Lähde: Lähitapiola
The post Jo yli viidennes suomalaisten varallisuudesta on perittyä – moni säästäisi perinnön tai lyhentäisi velkoja appeared first on Vastuullisuusuutiset.fi.